Tutustu tietokirjailijaan

Maria Lähteenmäki

Itä-Suomen yliopiston historian professori Maria Lähteenmäki valittiin Vuoden Professoriksi 2015. Helsingissä ja Joensuussa vaikuttava Lähteenmäki on kirjoittanut muun muassa arktisten alueiden arkipäivän historiasta, politiikasta ja kulttuurista. Optimistina Lähteenmäki näkee sekä kirjan että yliopiston tulevaisuuden haasteista huolimatta valoisana.

Maria Lähteenmäki

Maria Lähteenmäki työhuoneellaan Joensuussa.

Minkälainen olet kirjailijana, Maria Lähteenmäki?

Suunnittelen, hahmottelen ja rakennan kirjan ensin kokonaisuutena: juoni, sisältö, lähteet, menetelmät, rakenne. Vasta sitten ryhdyn työhön. Koska professorilla on paljon muitakin töitä, olen aika järjestelmällinen. Varaan joitakin päiviä, yleensä perjantait, arkistotyöskentelylle. Aihetta sivuavia kirjoja ja artikkeleita luen etenkin Helsinki-Joensuu-junassa.

Historia-aiheiset tietokirjat ovat Suomessa suosittuja, ja niitä myös julkaistaan paljon. Mistä luulet tämän johtuvan?

Historialliset kertomukset ovat suosittuja ensinnäkin siksi, että lukija voi samaistua tai verrata omia, perheensä ja sukunsa kokemuksia kirjan kertomuksiin. Tämä vahvistaa lukijan ymmärrystä elämän kiertokulusta ja ihmisten rooleista historiallisissa tapahtumaketjuissa.

Toisaalta historia auttaa ymmärtämään maailmallisia ilmiöitä ja ongelmia, jotka tuntuvat olevan tässä nykyisessä globaalissa kierteessä aikaisempaa monitasoisempia ja mutkikkaampia. Lukijan pienet lokaalit kokemukset kietoutuvat näin globaaleihin ilmiöihin ja maailmallisten toimintamekanismien ymmärtämys kasvaa.

Historiankirjat myös viihdyttävät lukijaa, lennättävät hänet kertomuksillaan kauas arjesta ja tavanomaisesta, poistavat stressiä ja ilahduttavat mieltä.

Mikä on historia-aiheisten tietokirjojen taso Suomessa?

Se vaihtelee, mutta parhaat tietokirjat ovat mielestäni puolidokumentaarisia, informatiivisia, selkeitä ja hyvällä kielellä kirjoitettuja. Toivoisin, että tietokirjojen loppuun lisättäisiin aina teoksessa käytetty kirjallisuus, josta lukija näkee, minkä tyyppistä lähdeaineistoa teoksessa on käytetty.

Minkälaisista kirjoista pidät itse?

Luen kaikenlaista kirjallisuutta. Luin viimeksi Heikki Ylikankaan Mitä on historia ja millaista sen tutkiminen? ja sitä ennen Hiihtovaellus etelänavalle – Eräretki Roald Amundsenin jäljissä. Sitä ennen luin kaksi kaunokirjaa, Kjell Westön Kangastus 38 ja Jari Tervon Revontultentie. Välillä luen myös runoja.

Minkä tietokirjan haluaisit kirjoittaa?

Olin nuorena kesätöissä Pohjois-Norjassa kalatehtaalla, samoin Etelä-Ruotsissa Mölnlycken tehtaalla. Olen pitkään halunnut kirjoittaa siirtolaisaiheisen tietokirjan, mutta minulla ei ole ollut siihen vielä aikaa.

Professoriliitto valitsi sinut Vuoden Professoriksi. Miltä tutkijoiden ja laajemmin suomalaisen yliopiston tulevaisuus näyttää?

Optimistina näen tulevaisuuden haastavana mutta valoisana. Juuri nyt lattia keinuu ja ikkunat helisevät rakennemuutoksen kolinassa ja huminassa, mutta tämä ylimenokausi uudenlaiseen todellisuuteen on nyt vaan elettävä läpi ja pidettävä katse tulevassa.

Yliopistoihmisten työt kyllä jatkuvat, sillä tulevaisuudessa tarvitaan yhä edelleen korkeasti koulutettua väkeä opettamaan, innovoimaan ja rakentamaan uutta. Tuleva maailma on huomattavasti teknisempi kuin tämä nykyinen, joten työtä sekä asennekasvatuksessa että konkreettisten tietojen opettamisessa yliopistoissa riittää.

Entä millaisena näet kirjan tulevaisuuden?

Myös kirjan suhteen olen optimisti: kun tietokoneet tulivat 80-luvulla tutkijoidenkin käyttöön, ennustettiin sanomalehtien ja kirjojen nopeaa loppua, mutta yhä edelleen ihmiset ostavat kirjoja ja tilaavat sanomalehtiä.

Voihan olla, että kaukana tulevaisuudessa luemme kaiken koneen kautta; sama se, pääasia on, että kansa lukee ja kommentoi, jakaa kokemuksiaan ja keskustelee. En asettaisi niin suurta rajaa fyysisen kirjan ja konekirjan välille. Tärkeintä on, että kirja leviää ja sitä luetaan.

Kuinka tietokirjailija pärjää?

Pelkästään tietokirjailijana pärjää varmaankin vain harva. Arvelen, että suuri osa tietokirjailijoista tekee monenlaisia töitä, joista tietokirjat ovat vain yksi toimintasarka.

Mikä on seuraava kirjasi?

Parhaillaan hahmottelen ja kirjoittelen kahta kirjaa, toinen käsittelee Viipurin muistomerkkejä ja toinen Suomen pohjoista politiikkaa.

10.3.2015