Tutustu tietokirjailijaan

Maia Raitanen

Helsinkiläinen kuvittaja ja tietokirjailija Maia Raitanen on tehnyt tietokirjakuvituksia ammatikseen pitkälti yli 30 vuotta. Maialle kuvat ovat sanoja ja sanat kuvia. Hyvä tietokirjakuvitus tuo lisätietoa tekstin rinnalle ja saa lukijan myös pysähtymään kuvituksen äärelle. Maia esiintyy TIETOKIRJA.FI-päivässä Volter Kilpi Kustavissa -viikolla heinäkuussa. Hän puhuu siitä, miten kuvitus muuttaa tietokirjaa ja millä tavalla kuva kertoo.

Maia Raitanen

Kuva: Risto Pekkala.

Maia Raitanen, kuinka sinusta tuli kuvittaja ja tietokirjailija?

Olen piirtänyt lapsesta lähtien. Sukuvika. Tiesin jo silloin, että tulen aina piirtämään. Koulussa minua kiinnosti piirustus ja urheilu, ja niillä eväillä olen elämäni kulkenut. Liikuntaa tarvitsen paljon, että jaksan olla paikallani.

Kouluikäisenä piirsin huvikseni iltamyöhään kasveja kasviopin ruutuvihkoon ja lintuja eläinopin ruutuvihkoon. Lisäsin värityksen ja paljon tekstiä kuvien ympärille lukemalla tietokirjoja. Vanhempieni häälahjakirja, Maapallon eläinkuvasto, meni roskiin viime syksynä. Siitä oli tullut selätön ja lähes irtolehtipainos käytössäni.

Myöhemmin aloin piirtää ulkona luontoa tutkien. Harjoittelin myös elävän mallin piirtämistä ja opiskelin värioppia. Työelämässä toimin kartanpiirtäjänä ja piirtäjänä. Kerran sain päähäni soittaa WSOY:lle ja siitä se lähti. Aloin tehdä kuvituksia iltaisin. Aluksi sain töitä harvoin ja kuvitukset olivat yksinkertaisia. Freelancerin tie alkoi vuonna 1980.

Vuosia sitten näin unessa seisovani kristallinkirkkaassa vedessä. Rannan hiekka oli kullankeltaista ja hienoa. Aurinko paistoi kirkkaammin kuin koskaan. Vedessä näin jotain mitä en käsittänyt, mutta se alkoi hitaasti nousta. Edessäni seisoi Mika Waltari. Hän katsoi minua silmiin ja kehotti laittamaan elämässäni kaikki peliin eikä vain puolittain. Uni on johdattanut minut kirjoittajakursseille ja kirjoittamaan kuvituksen lisäksi. Kuvat ovat sanoja ja sanat ovat kuvia. Sen jälkeen on syntynyt viisi tehtäväkirjaa suurteossarjan kylkiäisenä ja kolme tietokirjaa.

Minkälaisia kirjoja teet?

Eläinkirjoja, mutta ehkä eri tavalla kuin on ollut tapana. Tahdon tehdä kirjoja, joiden tekeminen saa ainakin minut nauramaan tiedon rinnalla.

Miten kirjasi syntyvät?

Ensin olivat kalat, jotka tein professori Hannu Lehtosen kirjoittamaan kirjaan Iso kalakirja. Kerran poikani sanoi, että tee niistä kaloista oma kirja. Olimme silloin matkalla Mäntyharjulle kesämökille. Olin hetken hiljaa hämmästyksestä. Sitten kirkastui, niinpä! Otin kynän ja lehtiön ja aloin hahmotella ajatustani. Olin innoissani. Olin löytänyt oman tapani tietokirjan tekemiseen. Kirjan aiheen on oltava itsestäni lähtöisin, ei toisen esittämänä tai pyytämänä. Teen kirjani kokonaan itse, taittoa ja kantta myöten.

Olet tehnyt kuvituksia muun muassa ihmisen anatomiasta, kaloista ja kasveista. Minkä aiheen parissa on ollut mielenkiintoisinta työskennellä?

On ollut hauska ja hämmästyttävääkin huomata, että mitä kuvitusta hyvänsä teen, niin kaikkien kanssa innostun yhtä lailla. Kilpailen aina itseni kanssa. Josko nyt pystyisin parempaan kuin viimeksi.

Millainen on hyvä tietokirjakuvitus?

Kuvituksen tulisi joko antaa lisätietoa tai täydentää vaikeasti ymmärrettävää asiaa. Kuvan pitäisi myös saada lukija tai vain selaajakin pysähtymään ja tutkimaan kuvaa. Kirjan selaaja saattaa pysähtyä lukemaan tarkemmin, jos kuva on mielenkiitoinen ja – jos mahdollista – tunteita herättävä.

Minkälaisista kirjoista pidät itse?

Minusta on hyvä lukea laidasta laitaan. Niin kuin olen kuvituksen sekatyöläinen, niin samoin olen mahdollisimman monenlaisten kirjojen lukija, aina Dantesta Jumalainen näytelmä menossa toista kertaa – Jo Nesbøhon.

Viimeksi luin juuri ilmestyneen Seppo Turusen kirjan Valloittavat lajit. Siihen tein myös kuvituksen, ja olisin voinut lukea sen taitosta sähköisessä muodossa, mutta tahdoin lukea sen vasta kirja kädessä.

Minkä tietokirjan olisit halunnut itse tehdä?

Olen tehnyt sen jo.

Millaisena näet kirjan tulevaisuuden?

Kirjan tulevaisuus on hyvä. On aivan paikallaan, että paperikirjan rinnalla on sähköinen muoto. Osa lukee sitä, osa ihmisistä tulee aina lukemaan mielellään paperikirjaa ikään katsomatta. Nekin nuoret, jotka nyt selaavat ja toivottavasti lukevatkin sähköistä kirjaa, palaavat aikanaan paperikirjan lukemiseen. Se tuo läheisyyttä ja lämpöä.

Kuinka tietokirjailija ja kuvittaja pärjää?

Tietokirjailija ei pärjää pelkällä tietokirjan tekemisellä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Tietokirjakuvittajana olen pärjännyt hyvin suurimman osan elämästäni. Lukuun ottamatta matkan varrella kohdalle osuneita kaikkien tuntemia pahoja aukkopaikkoja.

Mikä on seuraava kirjasi?

Seuraava kirjani seuraa edellisiä. Se tulee olemaan samaa sarjaa kuin Sano muikku! Suomen viehättävin kalakirja ja Valas, valas! Maailman viehättävin valaskirja.

 

17.6.2015