Tutustu tietokirjailijaan

Lasse Lehtinen

Lasse Lehtinen on filosofian tohtori ja kirjailija, joka on toiminut myös mm. toimittajana, juontajana ja poliitikkona. Lehtinen on julkaissut noin neljäkymmentä kirjaa, joista kaksi kolmasosaa on tietokirjoja. Kirjat käsittelevät enimmäkseen poliittista historiaa ja henkilömuotokuvia. Lehtinen palkittiin vuoden 2018 Warelius-palkinnolla laajasta ja korkealaatuisesta tietoteostuotannosta ja merkittävästä vaikutuksesta suomalaiseen tietokirjallisuuteen.

Lasse Lehtinen

Kuva: Veikko Somerpuro / WSOY

Lasse Lehtinen, kuinka sinusta tuli tietokirjailija?

Neljä ensimmäistä kirjaani olivat tietokirjoja: yksi pamfletti vuonna 1979 ja sen jälkeen kolme poliitikkomuotokuvaa. Johannes Virolainen halusi vuonna 1980, että teen hänestä kirjan. Siitä kirjailijan ura varsinaisesti alkoi.

Minkälaisia kirjoja kirjoitat?

Kirjoitan faktaa ja fiktiota, lehtijuttuja ja kolumneja. Romaanini perustuvat nekin tietoon ja tutkimukseen. Anglosaksinen määritelmä tyylilajille on faction, faktan ja fiktion sekoitus. Olen myös kirjoittanut keittokirjan ja pari oopperalibrettoa.

Miten kirjasi syntyvät?

Kirjoitan melkein joka päivä. Ensimmäinen luonnos syntyy aina käsin ruutupaperille. Päivä, jolloin en kirjoita mitään, tuntuu hukkaan heitetyltä.

Minkälaista kirjallisuutta luet?

Luen eniten historiaa ja muistelmia. Kaunokirjallisuutta luen kovin valikoiden, lähinnä suositusten perusteella tai aiemmin lukematta jääneitä klassikkoja. Ja dekkareita tietenkin.

Minkä tietokirjan olisit halunnut itse kirjoittaa?

Olin pitkään halunnut kirjoittaa muotokuvan ihailemastani kirjailija Simo ”Aapeli” Puupposesta. Kuulin onneksi ajoissa, että Jukka Parkkinen oli jo sellaista työstämässä. Ja hyvän tekikin.

Millaisena näet kirjan tulevaisuuden?

Lukijakunnat eriytyvät kovaa vauhtia, kun alakulttuureja syntyy lisää. Tarinat pitävät pintansa, mutta ne saavat ilmiasunsa yhä useammin elokuvissa ja peleissä. Perinteinen kirja käyttöliittymänä jää yhä harvempien harrastukseksi.

Kuinka tietokirjailija pärjää?

Tietokirjojen kirjoittaminen on ylellinen ajanviete. Ammatiksi siitä ei käsittääkseni ole kuin joillekin oppikirjan tekijöille. Toimeentulo hankitaan useimmiten muualta.

Millainen on hyvä tietokirja?

Hyvä tietokirja kansanomaistaa aiheensa ja kohteensa lukuelämykseksi ilman, että tosiasioita ja tutkimustuloksia tarvitsee lukijan mieliksi taivutella. Sujuvasti kirjoitettu on myös sujuvasti luettu. Ranne jäykistyy, jos kirjoittaja pelkää liikaa, mitä saman alan muut tuntijat hänen tekstistään ajattelevat. Tietokirja on suurta yleisöä varten, ei kollegoille.

Sait Warelius-palkinnon kesäkuussa 2018 ansioistasi tietokirjailijana. Miltä tällainen huomionosoitus tuntuu?

Olen perso kehuille ja tunnustuksille. Kun sellainen harvoin sattuu kohdalle, nautin siitä täysin siemauksin. Kiitokset ja onnittelut valitsijoille: ”Se luoti tiesi paikkansa”.

 

31.8.2018