Tutustu tietokirjailijaan

Kai Myrberg

FT Kai Myrberg on koulutukseltaan geofyysikko. Hän toimii Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksessa johtavana tutkijana. Sivutoimisesti hän on Klaipedan yliopiston professori Liettuassa. Myrberg valittiin Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen uudeksi jäseneksi syyskokouksessa 2018 ajalle 2019-2021.

 

Kai Myrberg

Kai Myrberg, kuinka sinusta tuli tietokirjailija?

Tietokirjailijan urani alku liittyi Helsingin yliopiston geofysiikan dosentuuriin hoitoon. Professori Matti Leppäranta pyysi minua pitämään kursseja Itämeren oseanografiasta ja meritieteen perusteista. Niihin tarvittiin oppikirjoja, joita sitten aloimme kirjoittaa. Valmiiksi tuli kolme oppikirjaa, kaksi Itämerestä ja yksi valtameristä.

Minkälaisia kirjoja kirjoitat?

Viimeisin kirja, Itämeri ja ihminen, on suurelle yleisölle suunnattu tietokirja. Jatkossakin on varmaan tarkoitus jatkaa yleisen tietokirjallisuuden parissa. Oppikirjojen kautta tieto leviää kovin suppealle joukolle, joten on motivoivempaa kirjoittaa hiukan suuremmalle yleisölle vaikkapa Itämerestä.

Miten kirjasi syntyvät?

Se riippuu paljon kirjan tyypistä. Oppikirjoissa on tietty logiikka siitä, mitä asioita täytyy käsitellä ja missä järjestyksessä. Kyseessä on lähinnä armottomasta puurtamisesta: kirjallisuudesta ja omasta kokemuksesta on löydettävä juuri oikeat asiat, jotka sitten piirtyvät oppikirjan sivuille.

Mietin kirja-aiheita pitkillä kävelylenkeillä. Tietokirjoittamisessa monet asiat loksahtavat yhteen usein vasta hyvin pitkän ajan kuluessa. Parhaimmillaan kokoon piirtyy idea yhtenäisestä tarinasta. Prosessia ei voi nopeuttaa, eikä niin ollen voi tietää, vieläkö tarpeeksi hyvä idea uuteen kirjaan joskus syntyy. Eri asia on saada aikaan kustannussopimus ja siitä eteenpäin valmis kirja.

Minkälaista kirjallisuutta luet?

Luen pääosin tietokirjallisuutta mutta valikoiden myös uutta kaunokirjallisuutta. Pyrin lukemaan myös klassikoita, lomien aikana ainakin muutaman. Odotan innolla Sofi Oksasen uutta teosta Koirapuisto.

Minkä tietokirjan olisit halunnut itse kirjoittaa?

Pitkäaikainen haaveeni on murhadekkarin kirjoittaminen, mutta kynnys ryhtyä sellaista kirjoittamaan on aika korkea. Hyvän juonen lisäksi täytyisi olla tietoa muun muassa poliisin toiminnasta, jottei tekisi itseään naurunalaiseksi.

Millaisena näet tietokirjallisuuden tulevaisuuden?

Tietokirjallisuus Suomessa on jonkinlaisella vedenjakajalla. Paljon kirjoja lukenut vanhempi sukupolvi on vähitellen väistymässä, ja tilalle tulee internet-ajan sukupolvi. Miten heidät saadaan tietokirjojen pariin, on suuri ongelma.

Kuinka tietokirjailija pärjää?

Tietokirjailija pärjää oikein hyvin, jos on päätyö. Tämä on minun kokemukseni. Kirjojen tuottama taloudellinen hyöty on olematon. Varmaan jotkut tietokirjailijat saavat kirjoittamisesta leivän, mutta eivät monet. Minä kirjoitan tietokirjani vapaa-ajalla. Tärkeintä on itse kirjoittamisesta tuleva tyydytys ja ilo siitä, että saa jotain valmiiksi. Jos kuvittelee tulevansa kuuluisaksi, rikkaaksi tai saavansa palkintoja, tulee pettymään.

Sinut valittiin yhdistyksen syyskokouksessa 2018 uudeksi jäseneksi hallitukseen vuodesta 2019 alkavalle kaudelle. Miltä kolmivuotiskausi Suomen tietokirjailijoiden hallituksessa tuntuu?

Hallitustyöskentelyni on vasta alkutaipaleella, eli olen oppimisvaiheessa, mutta jo nyt voi sanoa, että ovi on avautunut uuteen maailmaan. Yhdistyksen toiminta on erittäin monipuolista ja hyvin organisoitua. Hallituksessa on useiden alojen asiantuntijoita ja innostunut henki.

Mitä on työn alla juuri nyt?

Omalta kannaltani katsottuna olin juuri mukana Suomen tietokirjailijat ry:n delegaatiossa Pohjoismaisessa kirjailijakokouksessa Tanskassa. Yhdistyksen kannalta on edessä kiireinen loppuvuosi. Normaalin toiminnan lisäksi näköpiirissä on yhdistyksen toimiston muutto ja uuden toiminnanjohtajan valinta.

Yleisesti ottaen on oleellista, miten voidaan vaikuttaa tietokirjallisuuden asemaan: erityisesti kirjastoapurahoja tarvitaan lisää. Myös tietokirjojen näkyvyys pitäisi saada paremmaksi. Liian moni hyvä kirja jää ilman ansaitsemaansa huomiota.

3.5.2019