Tutustu tietokirjailijaan

Juha Herkman

Akatemiatutkija Juha Herkman on erikoistunut median, politiikan ja mediakasvatuksen tutkimiseen. Pääasiassa akateemista tietokirjallisuutta kirjoittava Herkman haluaa osallistua teksteillään myös laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hän onkin seurannut teoksissaan median ja viestinnän kehitystä ja tarjonnut tuoreita näkökulmia ajankohtaisiin aiheisiin. Alansa keskeisenä oppikirjailijana pidetty Herkman oli yksi vuoden 2016 Oppikirjailijapalkituista

Juha Herkman

Kuva: Adela Stefan.

Juha Herkman, miten sinusta tuli tietokirjailija?

Opettajani Tampereen yliopistossa, Warelius-palkittu tietokirjailija professori Mikko Lehtonen, totesi reilut parikymmentä vuotta sitten aiheesta kuin aiheesta: ”Hei, tuostahan pitäisi tehdä kirja!” Ja minä hölmö uskoin. Olen sittemmin alkanut epäillä asiaa, mutta samalla tiellä ollaan...

Minkälaisia kirjoja kirjoitat?

Pääasiassa kirjoitan mediaan ja politiikkaan liittyviä akateemisia oppikirjoja. Olen alusta lähtien pyrkinyt yhdistämään teorian, tutkimuksen ja selkeän ilmaisun. Monimutkaisista asioista on vaikea kirjoittaa selkeästi, mutta yksinkertaisista asioista on helppo kirjoittaa monimutkaisesti. Yleensä epäselvästi kirjoitettu on myös huonosti ajateltu. Tätä ei aina ymmärretä akateemisessa maailmassa.

Akateemisten kirjojen lisäksi olen kirjoittanut lukioon oppimateriaalia. Lisäksi olen tehnyt pari lempiharrastukseeni perhokalastukseen liittyvää teosta.

Miten kirjasi syntyvät?

Yleensä aika helposti. Pidän kirjoittamisesta. Haudon kirjojen rakenteita ja sisältöjä etukäteen siihen pisteeseen, että ne on lopulta kohtuullisen helppo suoltaa koneelle.

Suurin rajoite on aika. Kirjoitan kirjoja muun työn ohessa. Välillä tämä on tarkoittanut lomien tärvelemistä tai viikonloppu- ja yövuoroja. Yhden kirjan kirjoitin pääasiassa junassa Helsingin ja Tampereen välisillä työmatkoilla.

Tutkit tällä hetkellä akatemiatutkijana Helsingin yliopistossa populismin ja median suhteita Pohjoismaissa. Millaisina eri Pohjoismaat näyttäytyvät tutkimuksesi näkökulmasta?

Pohjoismaissa on samantyyppiset yhteiskunnat ja mediasysteemit, mutta poliittisissa kulttuureissa ja populismin historiallisissa muodoissa on eroja. Tämä tekee aiheesta kiinnostavan tutkimuskohteen. Populistisina liikkeinä nousseet puolueet elävät hiukan erilaisia vaiheita eri Pohjoismaissa.

Minkälaisia julkaisuja voimme odottaa tästä ajankohtaisesta aiheesta?

Toistaiseksi olen julkaissut tutkimuksestani vain akateemisia artikkeleita ja niitä teen jatkossakin. Itse asiassa yliopistossa työskentelevän ei nykyisen meritoitumiskäytännön takia kannattaisi suomenkielisiä kirjoja juuri kirjoittaa.

Haluan kuitenkin osallistua teksteilläni laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, joten suunnittelen sekä englannin- että suomenkielistä kirjaa tutkimusaiheestani. Aika näyttää, mihin aika riittää. Suomenkielisiä kirjoja kannustaa tekemään niiden merkitys koulutuksessa ja kasvatuksessa, mikä tuo mieltä myös tutkimustyöhön.

Minkälaisista kirjallisuutta luet?

Luen jatkuvasti tutkimustyöhöni liittyvää kirjallisuutta, mutta elämyksiä saan useammin kalastuskirjoista ja kaunokirjallisuudesta. Viimeksi olen lukenut Laura Lindstedtin Finlandia-palkitun Oneironin, Juhani Känkäsen romaanin Luppa ja Tattis, Emmi Itärannan Kudottujen kujien kaupungin ja Julio Cortázarin suomennoskokoelman Tuli on kaikki tulet. Kaikki hienoja kirjoja!

Suurimman vaikutuksen viime aikoina minuun on tehnyt kuitenkin George Saundersin suomennoskokoelma Joulukuun kymmenes. Pidän kirjoista, joissa kirjailija on pystynyt kuvittelemaan uskottavan maailman ja välittämään sen meille lukijoille vivahteikkaalla tavalla.

Minkä tietokirjan olisit halunnut itse kirjoittaa?

Jonkun Tieto-Finlandia-palkituista… Itse asiassa olen tehnyt ne kirjat, jotka olen halunnutkin kirjoittaa, mutta kadehdin joskus historioitsijoita, joilla käsiteltävät asiat antavat usein mahdollisuuden kokemuksellisempaan lähestymistapaan. Kyse voi tietenkin olla myös vain kirjoittamisen tavasta. Ehkä haaveilen populaarimman tietokirjallisuuden tekemisestä? Olen myös alkanut suunnitella lapsille suunnatun tietokirjan kirjoittamista.

Kirjoittamiasi kirjoja käytetään oppikirjoina toiselta asteelta yliopistoon. Millaisena näet oppimateriaalien tulevaisuuden?

Oppimateriaalia tarvitaan aina. Sen muodot ja julkaisukanavat saattavat muuttua, mutta kasvatuksessa ja koulutuksessa tuskin pärjätään ilman hyviä oppimateriaaleja.

Kuinka tietokirjailija pärjää?

Hyvin, jos hänellä on muita tulonlähteitä. Harva elää pelkkiä tietokirjoja kirjoittamalla. Useimmiten tietokirjailijan ansio koostuu monista puroista. Apurahat ovat erittäin merkittäviä tietokirjallisuuden tekijöille. Minulla on ollut onni yhdistää tutkijan ja opettajan leipätyö kirjoittamiseen.

22.3.2016