Tutustu tietokirjailijaan

Heikki Saari

Filosofian tohtori Heikki Saari on fysiikan ja kemian lehtori Joensuun normaalikoulussa. Saari on kirjoittanut oppimateriaaleja jo 1990-luvun alusta lähtien niin alakouluun, yläkouluun kuin lukioon. Saari väitteli vuonna 2000 Joensuun yliopistossa aiheesta Oppilaiden käsitykset malleista ja mallintaminen fysiikan peruskouluopetuksessa. Saari sai Oppikirjailijapalkinnon tammikuussa 2018.

Heikki Saari

Heikki Saari, kuinka sinusta tuli oppikirjailija?

Minusta tuli oppikirjailija oikeastaan vahingossa. Lupauduin tapaamaan kustantajan edustajan lounaalla. Olin ajatellut, että voisin kommentoida muiden tekstejä. Lopputulos oli kuitenkin se, että päädyin kirjoittamaan oppikirjoja yli kolmeksikymmeneksi vuodeksi.
 
Minkälaisia kirjoja kirjoitat?

Olen kirjoittanut fysiikan ja kemian oppikirjoja kaikille kouluasteille alakoulusta lukioon. Yksin en toki ole kirjoja kirjoittanut, vaan olen saanut olla mukana monissa työryhmissä.
 
Minkälaista kirjallisuutta luet?

Luen kirjallisuutta laidasta laitaan, niin tietokirjoja kuin romaaneja. Juuri nyt luen Anni Kytömäen Kivitaskua. Lisäksi Veikko Huovisen koko tuotanto on lähellä sydäntäni.
 
Miten kirjasi syntyvät?

Kirjat syntyvät yhteistyössä työryhmän muiden jäsenien kanssa. Oppikirjan kirjoittaminen on pitkä prosessi. Ensin on perehdyttävä opetettavaan asiaan oppiaineen kannalta. On myös tärkeää seurata tieteellistä kirjallisuutta, joka tutkii oppimista ja opettamista. Yhä enemmän joutuu myös panostamaan tapaan, jolla kirja on tarkoitus julkaista: digitaaliset materiaalit vaativat erilaista lähestymistapaa kuin perinteiset kirjat. Haasteena koen sen, että digitaalisten materiaalien tehokkuudesta ei ole juurikaan tutkittua tietoa. Ennen kuin oppimateriaali lopulta julkaistaan, se on käynyt läpi monta arviointikierrosta, joissa hyödynnetään myös ulkopuolisia asiantuntijoita.
 
Mitä oppikirjailijana toivot?

Toivon kustantajien luottavan siihen, että tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Osalle opiskelijoista digitaaliset materiaalit sopivat hyvin, mutta osalle sopii paremmin perinteinen oppikirja. Ehkä paras ratkaisu olisi näiden ääripäiden välillä: jotain uutta ja jotain vanhaa.
 
Millaisena näet oppimateriaalien tulevaisuuden?

Oppimateriaaleja tullaan tarvitsemaan aina, joten näen tulevaisuuden varsin auvoisena. Edelliseen vastaukseeni viitaten toivon, että tarjonta ei yksipuolistuisi. Hyvien digitaalisten materiaalien tuottaminen on kallista. Animaatioiden ja interaktiivisten osioiden tekeminen vaatii erityisosaamista, jota ei välttämättä ole helppo löytää Suomesta. Ja koska Suomen markkinat ovat pienet, uskon, että tätä erityisosaamista ostetaan tulevaisuudessa ulkomailta. Toivon kuitenkin, että kirjojen kirjoittaminen säilyy silti Suomessa.

Kuinka oppikirjailija pärjää?

Oppikirjailija pärjää kohtuullisen hyvin. Tosin yhteen tuotteeseen tarvittava työmäärä on vuosien varrella kasvanut merkittävästi. Viime vuosituhannella riitti oppikirja ja työkirja. Opettajan opas oli ohut moniste. Nykyisin itse oppikirja on vain jäävuoren huippu. Erityisesti digitaalisten materiaalien tekeminen vaatii paljon aikaa, sillä kukaan ei osaa varmuudella sanoa, millainen digitaalinen materiaali on kaikkein paras.
 
Sait tammikuussa Oppikirjailijapalkinnon ansioistasi oppikirjailijana. Miltä tällainen huomionosoitus tuntuu?

Se tuntuu todella hyvältä! Oikeastaan vasta tämän tunnustuksen myötä olen herännyt siihen, että aikamoisen työn olen tehnyt.
 
Millainen on mielestäsi hyvä oppikirja?

Hyvä oppikirja on innostava! Se on monipuolinen ja sopii erilaisille opiskelijoille. Opetettavan asian lisäksi sen taustalla on oltava tutkimuksiin perustuva ajatus siitä, miten opiskelija oppii parhaiten.

 

16.3.2018