Tutustu tietokirjailijaan

Ari Savikko

Inarilainen Ari Savikko on Luonnovarakeskuksen tutkimusmestari, tietokirjailija ja armoitettu kalamies. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat Suomen kalabibliografia osa I ja II, jotka kartoittavat Suomessa julkaistun kala- ja kalastusaiheisen kirjallisuuden vuodesta 1730 vuoteen 1940. Suomen antikvaariset kauppiasyhdistykset valitsivat Savikon vuoden kirjatoukaksi heinäkuussa 2016.

Ari Savikko

Ari Savikko, kuinka sinusta tuli tietokirjailija?

Tietokirjoittamiseni alkoi tarpeesta saada kala-alalta kattava bibliografia. Kukaan ei sellaista ollut tehnyt, eikä tekijää löytynyt, niinpä päätin tehdä sen itse.

Minkälaisia kirjoja kirjoitat?

Minun kirjani ovat olleet tähän asti bibliografioita. Lehtijuttuja kalakirjoista olen kirjoittanut lukuisia. Niiden pohjalta on tulossa myös tietokirja kalakirjallisuudesta

Miten kirjasi syntyvät?

Kirjat syntyvät pikkuhiljaa, sillä teen niitä varsinaisen työn lomassa. Aineiston keruuseen menee yleensä enemmän aikaa kuin itse tekstin tekemiseen. "He kirjoittavat öisin" ei ole tuulesta temmattu lanseeraus tietokirjailijoiden kuvaajana.

Olet myös kerännyt Suomen laajimman kalastusta käsittelevän kirjakokoelman, Suomen Kalakirjaston. Mistä idea lähti?

Kirjat muuttuivat keräilyn kohteeksi 1980-luvun lopussa, ja kalakirjaston idea kehittyi pikkuhiljaa. Kun kirjoja alkoi olla niin paljon, että ne eivät mahtuneet enää normaaliin asuntoon, piti ratkaista, mitä niille tehdään. Niiden hävittäminen tuntui vastenmieliseltä vaihtoehdolta, joten päätin ryhtyä toteuttamaan Suomen Kalakirjasto -hanketta.

Viimeisen sysäyksen hankkeelle antoi se, että tutkimuslaitokset ja yliopistot alkoivat hävittää omia kirjastojaan. Kaikki kirjoja ei voi yksittäinen ihminen pelastaa, mutta yhden genren pelastaminen on mahdollista. Suomen Kalakirjasto on mukana Suomi100-ohjelmassa. Lisää hankkeesta löytyy verkkosivuilta osoitteesta www.suomenkalakirjasto.fi

Millaisista kirjoista pidät itse?

Jos hakuteoksia ei oteta huomioon, niin hyvien tarinoiden parissa viihdyn hyvin. Esimerkiksi John Steinbeckin Ystävyyden talo on kirja, jonka olen lukenut moneen kertaan. Myös minua kiinnostavien kirjailijoiden elämänkerrat ovat mieluisaa lukemista.

Minkä tietokirjan olisit halunnut itse kirjoittaa?

David Sandisonin Ernest Hemingway -teoksen. Olisi ollut huima kokemus saada haastatella herra Hemingwayta elämänkertaa varten.

Kuinka tietokirjailija pärjää?

Minulle kirjoittaminen ei ole varsinainen työ. Kirjoistani saatu korvaus on tullut lähinnä apurahojen kautta. Kirjani on suunnattu niin marginaaliselle ryhmälle, että myyntituloilla ei kateta edes kuluja.

Mikä on seuraava tietokirjahankkeesi?

Työn alla on Suomen Kalabibliografia osa III, vuodet 1941–1950. Se ilmestyy vuonna 2017.

 

 5.8.2016