Tutustu tietokirjailijaan

Annamari Saure

Annamari Saure on oppikirjailija, joka työskentelee äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina yläkoulussa Lahdessa. Ensimmäisen oppikirjansa hän julkaisi vuonna 1993, minkä jälkeen hän on ollut mukana tekemässä useita oppikirjasarjoja ja muita oppimateriaaleja. Lisäksi hän on kirjoittanut myös yleisiä tietokirjoja. Saure valittiin Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen uudeksi jäseneksi yhdistyksen syyskokouksessa 2017.

Annamari Saure

Annamari Saure, kuinka sinusta tuli oppi- ja tietokirjailija?

Sattuman oikusta: nuorena opettajana Äidinkielen opettajien talvipäivillä vastasin kustantajan kyselyyn siitä, millainen olisi unelmieni oppikirja. Pääsinkin sitä sitten itse tekemään!

Minkälaisia kirjoja kirjoitat?

Olen kirjoittanut työryhmässä kaksi äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjasarjaa, kolme yleistä tietokirjaa kirjallisuuden alalta sekä veljeni kanssa kaksi selkokielistä lastenkirjaa. Lisäksi olen laatinut joko yksin tai työryhmässä lukuisia kirjallisuusantologioita ja oppimateriaaleja, myös sähköistä oppimateriaalia.

Olen kiinnostunut erityisesti nuorten oppimisen tukemisesta ja uusien pedagogisten ratkaisujen tuomisesta opettajien käyttöön. Oppi- ja tietokirjoillani toivon voivani herättää kiinnostusta kirjallisuutta ja lukemista kohtaan.

Myös oppilaiden hyvinvointiin liittyvä pedagogiikka on minulle tärkeää. Siihen liittyen olen opiskellut kognitiivisen psykoterapian perusteita sekä kirjallisuusterapiaa ja käyttänyt saamaani uutta tietoa ja ymmärrystä hyödykseni oppimateriaaleja laatiessani.

Minkälaista kirjallisuutta luet?

Luen koko ajan, pääasiassa kaunokirjallisuutta, mutta myös tietokirjallisuutta. Tietokirjoista tartun kasvatuksen, oppimisen, yhteiskunnan ja median ilmiöistä kertoviin teoksiin, toisinaan myös luontokirjoihin. 

Miten kirjasi syntyvät?

Hakemalla tietoa ja soveltamalla sitä uusiin yhteyksiin, keskustelemalla itseäni viisaampien kanssa ja mietiskelemällä. Ennen kaikkea kuitenkin kirjoittamalla ja hiomalla kirjoittamaani uudestaan ja uudestaan.

Yleensä kirjoitan iltaisin ja lomilla. Välillä olen ollut onnekas ja olen voinut kirjoittaa apurahan turvin myös päivätyönä.

Mitä tietokirjailijana toivot?

Mahdollisuuksia keskittyä kirjoittamiseen toisinaan myös kokopäiväisesti. Aikaa ja tilaa ajatella.

Millaisena näet oppimateriaalien tulevaisuuden?

Valoisana ja kiinnostavana! Olisi kuitenkin varmistettava, että oppimateriaalin tekijä saa edes jonkinlaisen palkkion työstään ja aikaa paneutua luomaan laadukasta materiaalia – oli se sitten painettua tai digitaalista.

Omaan käyttöön tarkoitettua aineistoa syntyy toki koko ajan opetustyön ohella. Muiden käyttöön tarkoitetun materiaalin laatimisessa on kuitenkin otettava huomioon niin paljon kaikkea, että työskentely edellyttää aivan toisenlaista perehtymistä ja huomattavasti enemmän aikaa.

Kuinka tietokirjailija pärjää?

Taloudellisesti tietokirjailija ei varmaan pärjää ollenkaan – tai ehkä jotkut sentään. Apurahat ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta työskentely on mahdollista. Sanaston tilittämät lainauskorvaukset ovat varmasti nyt monelle tietokirjailijallekin suuri ilo ja jonkinlainen tulonlisäys. Muuten tietokirjailija pärjää hyvin: kirjojen tekeminen on elämän suola ja riemu.

Sinut valittiin yhdistyksen syyskokouksessa 2017 uudeksi jäseneksi hallitukseen vuodesta 2018 alkavalle kaudelle. Miltä kolmivuotiskausi Suomen tietokirjailijoiden hallituksessa tuntuu?

On suuri kunnia saada työskennellä tietokirjailijoiden hallituksessa. Tuntuu jännittävältä.

Mitä on työn alla juuri nyt?

Olen juuri saamaisillani valmiiksi uutta opetussuunnitelmaa avaavan ja soveltavan oppimateriaalin, jossa pääosassa ovat oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus, ilmiöpohjainen oppiminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet sekä erilaiset opetusmenetelmät. Materiaalin nimeksi on tulossa Iloa ilmiöistä.


12.1.2018