Ehdokkaat puheenjohtajan ja hallituksen vaalissa 2021-2023

Yhdistyksen puheenjohtajan vaali

Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtajan vaali vuosiksi 2021–2023 käydään syyskokouksessa lauantaina 14. marraskuuta 2020. Hallituksen nykyinen puheenjohtaja Markku Löytönen on ollut puheenjohtajana sääntöjen salliman enimmäismäärän eli kolme kolmivuotiskautta eikä häntä voida valita uudelleen.

Ehdokkaiksi yhdistyksen puheenjohtajan vaaliin ovat ennakkoon ilmoittautuneet Elina Grundström, Arto Mustajoki, Anne Mäntynen ja Timo Tossavainen.


 

Elina Grundström

Haen Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtajaksi, koska haluaisin edistää tietokirjallisuuden ja tietokirjailijoiden asemaa Suomessa.  

Yhdistys on tehnyt 2000-luvun aikana hienoa työtä muun muassa tietokirjailijoiden tekijänoikeuksien ja koulutuksen parantamisessa. Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut ja tietokirjallisuuden näkyvyys erilaisissa tapahtumissa on parantunut.

Tältä pohjalta on hyvä jatkaa. Itse haluaisin erityisesti nostaa tietokirjallisuuden profiilia terävöittämällä yhdistyksen ulkoista viestintää sekä olla mukana vaikuttamistyössä, joka parantaisi tietokirjailijoiden mahdollisuuksia pitkäjänteiseen päätoimiseen työskentelyyn. Yhdistyksen toiminnassa haluaisin olla edistämässä tietokirjallisuuden uusia muotoja, kuten äänikirjoja ja dokumentaarisia yhteishankkeita, sekä niihin liittyviä kerronnan tapoja.

Olen toiminut menestyksekkäästi vastaavantyyppisissä luottamustehtävissä, mm. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana 2016–2019, Viestintä- ja kehityssäätiön Vikesin valtuuskunnan puheenjohtajana 2006–2015 sekä Tiedetoimittajien liiton ja Sosiaalitoimittajat ry:n hallituksissa.

Tietokirjallisuuden rahoituksen ongelmiin olen perehtynyt mm. Taiken kirjastoapurahalautakunnan tietokirjajaoston jäsenenä 2015–2017, jolloin korotimme apurahasummia selkeästi. Lisäksi olen ollut jäsenenä tietokirjallisuuden palkintolautakunnissa sekä suunnittelemassa Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -apurahahakua. Tällä hetkellä olen Taiken kulttuurilehtipaneelin jäsen. Lisäksi olen toiminut useissa muun tyyppisissä valtion työryhmissä. Kansainvälistä kokemusta minulla on mm. Euroopan medianeuvostojen yhteistyöverkoston Aipcen johtoryhmästä, johon kuuluin 2017–2019.  

Tärkeimmät omista teoksistani ovat Alkuperämaa tuntematon (2002), Musta orkidea (2013) ja Malminetsijät (2016). Olen opettanut pitkää narratiivista tietokirjoittamista mm. Tampereen yliopistossa journalistiikan vierailijaprofessorina 2013–2014.

Olen saanut valtion tiedonjulkistamispalkinnon kahdesti, Hiidenkivi-lehden perustamisesta 1996 sekä henkilökohtaisena tunnustuksena 2005. Lisäksi olen saanut mm. Kordelinin säätiön kansanvalistuksen palkinnon 2017. Rakkauteni tietokirjallisuuteen on pitkäjänteistä, olen kuulunut säännöllisesti kokoontuvaan tietokirjojen lukupiiriin toistakymmentä vuotta.  

Elina Grundströmin kuva: Noora Lehtovuori.


Arto Mustajoki

Ilmoittaudun ehdokkaaksi yhdistyksen puheenjohtajan tehtävään. Seuraavat seikat saattavat puhua valintani puolesta.

1. Laaja oppi- ja tietokirjatuotanto. Toistaiseksi viimeinen kirja tämän vuoden elokuussa. Kirjojen ohella myös tietokoneohjelmia, tv-käsikirjoituksia ja oppimispelejä. Kirja Kevyt kosketus venäjän kieleen oli Tieto-Finlandia ehdokkaana ja sain siitä valtion tiedonjulkistamispalkinnon. Äskettäin minulle luovutettiin tietokirjailijapalkinto.

2. Olen innokas tieteen yleistajuistamisen puolestapuhuja. Olen kirjoittanut tieteen vaikuttavuuden eri muodoista ja niihin liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Laadin esipuheen kirjaan Tieteen yleistajuistaminen. Hiljattain käsittelin Tieteessä tapahtuu -lehdessä tietokirjojen menestystekijöitä.

3. Minulla on laaja kokemus erilaisten akateemisten yhteisöjen johtotehtävistä: mm. dekaani, vararehtori, Akatemian hallituksen puheenjohtaja ja Suomalaisen tiedeakatemian esimies. Tehtäviin on kuulunut niin toiminnan kehittämistä kuin vaikeiden ongelmien ratkaisemista.

4. Akateemiset luottamustoimet ovat antaneet minulle kokemusta toimia yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa. Mielestäni olen aina pystynyt luomaan toimivat ja luottamukselliset suhteet virkamiehiin ja poliitikoihin.

5. En voi sanoa olevani varainhankinnan asiantuntija. Olen kuitenkin osallistunut yliopistolla varainkeräyskampanjoiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Olin myös jäsenenä Suomen tietokirjailijoiden yhdistyksen työryhmässä, joka pohti tätä kysymystä.

Mielestäni yhdistyksen toimintaan ei ole tarpeen tehdä radikaaleja muutoksia. Uskon kuitenkin, että tietokirjallisuuden asemaa tutkijoiden meritoitumisessa ja yliopistojen rahoitusmallissa voidaan kehittää. Pysyvä kehityskohde on nuorten tutkijoiden valmiudet kirjoittaa yleistajuisesti. Eettisesti vastuullinen toiminta ja varainhankinta ovat varmasti esillä tulevaisuudessakin.

Puheenjohtaja ei toimi missään organisaatiossa yksin. Yhdistyksellä on osaava hallitus, jonka asiantuntemukseen voi luottaa. Keskustelut nykyisen puheenjohtajan kanssa ovat vakuuttaneet minut toimiston henkilökunnan sitoutumisesta ja ammattitaidosta.


Anne Mäntynen

Olen suomen kielen dosentti ja tietokirjailija. Toimin Helsingin yliopistossa tietokirjallisuuden professorina.

Olen ollut Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen vuodesta 2009 ja hallituksen jäsen vuodesta 2019. Yhdistyksen toiminnassa olen kuitenkin ollut mukana jo vuodesta 2012 alkaen: Olin hallituksen jäsen vuosina 2013–2015, koulutustyöryhmän jäsen vuosina 2012–2015 ja palkintolautakunnan jäsen vuosina 2014–2017. Lisäksi edustin yhdistystä J. A. Hollo -palkintoraadissa 2013–2015. Olen tänä vuonna mukana yhdistyksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmässä, jossa pohdimme yhdenvertaisuuden edistämistä yhdistyksen toiminnassa, ja sen pohjaksi selvitämme mm. jäsenistön kokemuksia yhdenvertaisuuden toteutumisesta.

Yhdistyksen toiminta ja tavoitteet ovat minulle tuttuja, ja olen hyvin sitoutunut niihin. Haluan vaikuttaa siihen, millainen on tietokirjallisuuden ja tietokirjailijoiden asema tulevaisuudessa, ja olen motivoitunut hoitamaan yhteisiä asioita. Esimerkiksi avoimen oppimateriaalin ja ylipäätään avoimen julkaisemisen vaatimus on ajankohtainen haaste, joka koskee erityisesti oppimateriaalin kirjoittajia ja korkeakoulujen tutkija-tietokirjailijoita. Myös tietokirjailijoiden taloudellinen ja tekijänoikeudellinen asema on alati tärkeä asia, jota täytyy seurata ja pitää esillä aktiivisesti.

Olen itse kirjoittanut ja toimittanut teoksia erityisesti korkeakouluopiskelijoiden ja -tutkijoiden tarpeisiin. Lisäksi olen vuosia sitten ollut mukana myös lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjojen tekemisessä. Omaa erikoisalaani ovat erityisesti kirjoittamisen opetus ja tutkimus sekä tekstien tutkiminen ylipäätään. Tutkimuksessani olen tarkastellut muun muassa tietokirjojen suomentamista ja kirjoittamisen ohjausta yliopistossa. Kirjoittamisen ja julkaisemisen kysymykset ovat lähellä sydäntäni työssä ja vapaa-ajalla.

Tietokirjallisuuden ja tietokirjailijoiden maine on Suomessa hyvä, ja tietokirjallisuutta luetaan, kirjoitetaan ja julkaistaan paljon. Tärkeää on kuitenkin edelleen kannustaa uusia lukijoita ja uusia kirjoittajia tietokirjallisuuden pariin, ja tässä työssä haluan olla aktiivisesti mukana. Tänä vuonna olin mukana yhdistyksen uusimman Tietokirjoja kouluun! -katalogin kokoamisessa (ks. katalogi).

Suomen tietokirjailijat ry on yhdistyksenä hyvin verkostoitunut ja tunnettu. Yhteistyö mm. muiden kotimaisten luovan alan järjestöjen kanssa on ensisijaisen tärkeää, samoin poliittinen ja kulttuurinen vaikuttaminen, jossa yhdistyksellä on vahvat perinteet. Yhdistys ei olisi mitään ilman toiminnanjohtajansa ja toimiston väen asiantuntemusta, joka on pohjana myös hallituksen ja työryhmien työskentelylle. Siksi tiedän, että puheenjohtajakaan ei toimi yksin. Asetun ehdolle yhdistyksen puheenjohtajaksi valmiina tekemään töitä, oppimaan uusia asioita ja olemaan yhteisten asioiden ajaja niin hyvin kuin pystyn.


 

Timo Tossavainen

Ilmoittaudun ehdokkaaksi Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen puheenjohtajan vaaliin. Toimin tällä hetkellä yhdistyksen aluevastaavana Etelä-Savossa ja olin yhdistyksen hallituksen jäsen 2011–2019. Yhdistyksen jäsen olen ollut vajaan 15 vuoden ajan.

Luottamustoimia minulla on ollut mm. Suomen Kulttuurirahastossa ja sen Etelä-Savon rahastossa, jonka hoitokunnan puheenjohtaja olin 2016–2018. Päätyökseni toimin matematiikan ja sen opetuksen professorina Luulajan teknillisessä yliopistossa.

Yhdistyksen tarkoitus ja tehtävät käyvät ilmi säännöistämme. Yhdeksän vuoden kokemuksella hallituksen toiminnasta väitän, että yhdistys ja sen hallitus ovat viime vuosina onnistuneet tehtävissään hyvin. Näen nyt valittavan puheenjohtajan tärkeimmäksi tehtäväksi johtaa hallituksen toimintaa siten, että mainituissa tehtävissä onnistutaan jatkossakin.

Tavoitteeni puheenjohtajana liittyvät siis sekä nykyisen toimintakulttuurin jatkuvuuteen että hallituksen sisäisen ja hallituksen ja toimiston henkilökunnan yhteistyön edelleen kehittämiseen, jotta onnistuisimme edistämään tietokirjailijoiden asiaa Suomessa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa tulevaisuudessakin. Hallitusvuosinani osallistuin aktiivisesti mm. pohjoismaisiin kirjailijajärjestöjen tapaamisiin ja pidän tätä yhteistyötä edelleen erittäin tärkeänä. Aluevastaavan roolissa olen ollut kiinnostunut tapaamaan yhdistyksen jäseniä heidän arjessaan ja edistämään alueellista verkostoitumista. Yhtä lailla on tärkeää pitää yhteyttä poliitikkoihin ja virkamiehiin, joiden päätökset vaikuttavat tietokirjailijoihin taloudelliseen tukemiseen ja tietokirjallisuuden asemaan yhteiskunnassa.

Jotta yhdistys pystyisi reagoimaan ajoissa toimintaympäristönsä muutoksiin, haluan edistää tietokirjallisuuteen liittyvää tutkimus- ja koulutustoimintaa. Tehtävää on paljon ja usealla alueella, joten haluan edistää osallistavaa ja yhteistyöhön pyrkivää toimintakulttuuria.


Yhdistyksen hallituksen jäsenten vaali

Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen vaali vuosiksi 2021–2023 käydään syyskokouksessa lauantaina 14. marraskuuta 2020.

Hallituksesta ovat erovuorossa Markku Heikkilä, Päivi Kosonen ja Rainer Oesch. Heikkilä on ollut hallituksessa sääntöjen salliman enimmäismäärän eli kolme kolmivuotiskautta eikä häntä voida valita enää hallitukseen. Kosonen on ollut hallituksessa kaksi kolmivuotiskautta ja voi asettua ehdolle hallitukseen. Oesch on ollut hallituksessa yhden kolmivuotiskauden ja voi asettua ehdolle hallitukseen.

Päivi Kosonen ja Rainer Oesch ovat molemmat ilmoittaneet olevansa käytettävissä uudelle kaudelle. Heidän lisäkseen ehdokkaiksi ovat ennakkoon ilmoittautuneet Tadeusz Aniszewski, Aki Hietala, Petri Laukka ja Tommi Tenkanen.


Tadeusz Aniszewski

Olen käytettävissä vaalissa ja toivon, että minut valitaan Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen jäseneksi. Yhdistyksessä olen jäsenenä ollut riittävän pitkään ja kaikki jäsenvelvollisuudet olen hoitanut aktiivisesti.

Olen 70-vuotias Suomen kansalainen, soveltavan kasvitieteen dosentti, aktiivinen eläkeläinen ja toimitusjohtaja. Koulutukseltani olen FT ja MMT. Olen toiminut yliopistonlehtorina Joensuun yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa sekä vierailevana professorina monessa eurooppalaisessa yliopistossa mm. Hampurissa ja Varsovassa. Olen toiminut myös tutkijana ja Kainuun tutkimusaseman johtajana. Olen kirjoittanut aktiivisesti elämäni aikana tieteis- ja tietoteoksia. Englanninkieliset teokseni Alkaloids ja Alkaloids – secrets of life ovat suosittuja maailmalla.

Luottamusmieskäytännön kokemusta Suomessa on minulla mm. OAJ:sta ja Joensuun yliopistonlehtorit ry:n sekä Joensuun yliopiston Alumnit ry:n puheenjohtajuudesta. Olin myös Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunnan jäsen. Olin mukana arvioimassa HS:n sisältöä. Uskon, että voisin olla hyödyllinen osaamisen ja kokemuksen perusteella tämän yhdistyksen hallituksen toiminnassa, erityisesti nyt.


Aki Hietala

Olen FM Aki Hietala, Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen. Ilmoittaudun ehdokkaaksi vaaliin hallituksen jäseneksi kaudelle 2021–2023. Olen tietokirjailijana tehnyt lähinnä musiikkiaiheisia teoksia – kuten laulajaelämäkertoja (mm. Mauno Kuusistosta, Vilho Kekkosesta ja Juhani Markolasta).

Olen tehnyt ammatillisia opintoja usealta alalta ja minulta löytyvät seuraavat tutkinnot: FM, HuK, LO, MLKO, Musiikkipedagogi (AMK). Lisäksi olen suorittanut Jyväskylän yliopistoon mm. musiikkiterapian ja museologian opintoja.

Arkityössäni toimin Pieksämäellä Seurakuntaopiston musiikinopettajana, sekä vastaan oppilaitoksen yhteydessä olevan Suomen Kirkon Sisälähetysseuran museon toiminnasta. Lisäksi opetan laulua Pieksämäen Seutuopistossa ja esiinnyn laulajana pitkin Suomea, vapaa-aikoinani sekä kevyen että klassisemman musiikin laulajana.

Suomen Maakuntakirjailijoiden hallituksessa ja sihteerinä olen toiminut vuosia, viime aikoina rivijäsenenä.

Tietokirjailijana hallituksessa antaisin maakunnan äänen kuuluviin.

Ammatti: FM, musiikinopettaja, tietokirjailija, laulaja, muusikko, laulunopettaja, museonhoitaja

Oppiarvo: FM, HuK, LO, MLKO, Musiikkipedagogi (AMK)

Erityisala: Elämäkerrat, Musiikki, Populaarikulttuuri

Ajankohtaiset tapahtumat FB:n artistisivulla! https://www.facebook.com/akihietalaofficial/

Kotisivu: www.akihietala.fi

 Muita tietoja
•    Suomen Maakuntakirjalijat-mitali 2018
•    laulamisen, tanssi- ja iskelmämusiikin asiantuntija.
•    Musiikilliset elämäkerrat intohimona.
•    Kirjoittanut tutkielmia ja artikkeleita sekä mm. Mauno Kuusiston, Vilho Kekkosen ja Juhani Markolan laulaja-elämäkerrat.
•    Esiintyy aktiivisesti myös itse laulajana.


Päivi Kosonen

Olen Päivi Kosonen, kirjallisuustieteen dosentti, kirjallisuusterapeutti ja -kouluttaja, kriitikko ja tietokirjailija Turusta. Ilmoittaudun ehdokkaaksi Suomen tietokirjailijoiden hallituksen vaaliin.

Olen kirjoittanut ja toimittanut tietokirjoja antiikin omaelämäkerroista brittiläiseen nykykirjallisuuteen, julkaissut oppikirjoja, kirjallisia esseitä ja tietoproosaa. Tuoreimmat kirjoitukseni käsittelevät lukemista ja lukupiiritoiminnan hyötyjä sekä päiväkirjakirjoittamisen ja- kirjallisuuden merkitystä. Kirjoitan myös tietokirjakritiikkiä verkko- ja printtimediaan.

Akateemisten tehtävien ja hankkeiden rinnalla opetan ja ohjaan erilaisia luovaan ja kokemukselliseen kirjoittamiseen perustuvia ryhmiä. Kirjoittamisohjauksen ominta aluettani ovat luova omaelämäkerrallinen kirjoittaminen, taidejournalismi sekä luova tietokirjoittaminen. Teen myös lukemistyötä. Viime vuosina olen ohjannut erilaisia lukupiirejä, kuluneena syksynä myös tietokirjailijoille tarkoitettua verkkolukupiiriä.

Maailma on entistä monimutkaisempi, eikä informaatiosta ja mielipiteistä ole pulaa. Tietokirjailijoita ja tietokirjallisuutta tarvitaan nykyäänkin itseymmärryksemme ja maailmankuvamme jäsentämisen tueksi arjessa ja kriisitilanteissa. Tarvitaan myös uusia lukijoita ja erilaisissa ympäristöissä tapahtuvaa lukemistoimintaa, jossa uudelle tiedolle ja sen käsittämiselle avataan tilaa.

Olen ollut Yhdistyksen jäsen vuodesta 2004 ja hallituksessa vuodesta 2015. Toimin monta vuotta apurahatoimikunnassa. Toivon, että saan mahdollisuuden tuoda monipuolisessa kirjallisuus- ja lukemistyössä hiottua näkemystäni Suomen tietokirjailijoiden hallitustyöskentelyyn, johon olen hakemassa jatkokautta.

Päivi Kososen kuva: Lea Froloff.


Petri Laukka

Lyhyt perustelu olkoon se, että olen aina pitänyt toimimisesta kiinnostavien ihmisten kanssa. Itseään edistyneimmiltä oppii aina.

Olen tietokirjailija Oulusta. Collins Dictionaryn mukaan lienen keski-ikäinen. Taustani on mediassa. Olen toiminut lehdissä, radiossa ja televisiossa. Kalevassa olen työskennellyt 20 vuotta muun muassa kulttuuritoimituksen päällikkönä, uutispäällikkönä ja pääkirjoitustoimittajana. Parhaillaan olen virkavapaalla kirjoittamassa seuraavaa (ja osittain sitä seuraavaa) tietokirjaa.

Olen toiminut Pohjois-Suomen ja Kainuun aluevastaavana keväästä 2018 alkaen. Kaksi kautta olin Oulun kirjailijaseuran hallituksessa 2016–2019.

Taskussani on kaksi yliopistollista tutkintoa Lapin yliopistossa. Valmistuin taiteen maisteriksi vuonna 1997 pääaineenani mediatiede. Filosofian tohtoriksi väittelin kulttuurihistoriasta 2013.

Ensimmäinen tietokirjani, suomettunutta 70-lukua nuoriso- ja populaarikulttuurin näkökulmasta tarkasteleva Remu ja Hurriganes Kekkoslovakiassa (Into) julkaistiin 2014. Kirja onnistui ainakin sikäli, että sitä yritettiin myydä lentokentillä ja rautatieasemilla. Ihan siinä Tom Glancyn ja Remeksen vieressä. Sen jälkeen minulta on julkaistu itsenäisen Suomen satavuotishistoria (Into, 2017) ja yhdessä Ari Turusen kanssa kirjoittama Solvaajat – herjaamisen hävytön historia (Into, 2020). Minulla on ollut kunnia olla mukana Tieto-Finlandia -ehdokkaana olleessa Maamme – Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria -kirjassa (SKS, 2016) ja toimittajana kokoelmassa Pentti Haanpään parhaat (Into, 2018).

Näinkin vähäisellä tuotannolla olen voinut huomata tietokirjan tekemisen olevan vaativaa, laaja-alaista työtä. Siksi tunnen halua puolustaa tietokirjan asemaa yhä hölynpölyisemmäksi käyvässä maailmassa. Uskon, että maantieteellisesti lavea hallitus tuo yhdistykselle valtakunnallista painoarvoa – vaikka pohjoisen tietokirjailija tekee samaa työtä samalla tavalla kuin muutkin.


Rainer Oesch

Olen professori (kauppaoikeus em.) erikoisalanani tekijän- ja teollisoikeudet. Alaltani olen tehnyt paitsi väitöskirjan, jonka aiheena oli oikeus valokuvaan, myös osallistunut monografioiden tekoon (Tavaramerkki, Patenttioikeus) sekä tehnyt useita tieteellisiä artikkeleita (kansallisia ja kansainvälisiä), erityisesti tekijänoikeuksista, niiden sopimisesta ja hyödyntämisestä. Tällä hetkellä onkin tietokirjallisuuden tärkeä momentum, jolloin puhutaan erityisesti sähköisestä hyödyntämisestä, kuten sähkökirjoista ja oikeuksista niihin. Puolustan mielelläni tietokirjailijoiden etua nykyisenä digitaaliaikana. Syitä on useita. Tietokirjailija edistää koulutusta ja tutkimusta, mikä on tärkeätä koko yhteiskunnalle, erityisesti sivistyksellisesti ja taloudellisesti. Viime aikoina on julkaisutoimintaan ilmaantunut joitakin ongelma-alueita, joihin on tietokirjallisuuden aseman tukemisessa ja puolustamisessa kiinnitettävä huomiota.

Erityisesti on noussut esiin ns. avoin julkaiseminen, josta on annettu julistuksia ja suositusluonteisia periaatteita, ja jonka yhteydessä on vaadittu ja joskus jopa painostettu yksittäisiä tutkijoita ja tekijöitä antamaan teoksensa vapaaseen jakeluun. Tältä osin tekijä todella tarvitsee perusasioissa tukea, sillä häneltä voidaan viedä paitsi sopimisen vapaus julkaisuoikeuksistaan myös heikentää hänen sananvapauttaan. Jälkimmäinen sisältää sen, että vain kirjoittaja itse voi päättää, mitä hän julkaisee, missä mediassa hän tämän tekee sekä mitä asiallista viestiä hän kirjoittelullaan antaa. Jos näitä perustuslaissakin turvattuja oikeuksia koverretaan esimerkiksi avoimen julkaisemisen nimissä, tekijä tarvitsee puolustamista ja niiden perusperiaatteiden terävää esiintuomista. Onhan nämä meilläkin naulattu tekijänoikeuslakiin, sananvapaussäännöstöön ja kansainvälisiin sopimuksiin. Tutkijalla ja kirjoittajalla on paitsi tieteen ja kirjoittamisen vapaus, myös oikeus aatteellisten ja taloudellisten etujensa suojaan tekijänoikeuslain mukaan. Nämä on avoimen julkaisemisen hurmosmaisessa keskustelussa helposti ohitettu.

Lisäksi ongelma-alueen voi muodostaa kirjojen ja muun suojatun aineiston digitaalinen yhä tehostuva hyödyntäminen, milloin sähkökirjoina, milloin äänikirjoina jne. Tämä kehitys on otettava huomioon tekijän sopimussuhteissa. Hänelle on taattava kohtuullinen korvaus tehdystä työstä ja hyödyntämisestä sen laadun ja laajuuden perusteella. Sopimusten tulee olla kohtuullisia ja läpinäkyviä. Kotimainen oppimateriaalin tuotanto ja kustantaminen on myös turvattava.

Minulla on kokemusta paitsi akateemisista perustehtävistä kuten opettamisesta ja arvioinneista yliopistolla sekä ohjaustehtävistä siellä samoin kuin erilaisista yliopiston ulkopuolisista asiantuntijatehtävistä. Olen toiminut myös järjestöissä sekä osallistunut yritysten ja yksilöiden aineettomien oikeuksien neuvontaan ja tukemiseen pitäen myös esityksiä alaltani. Olen ollut myös kansainvälisissä tehtävissä erityisesti tekijänoikeuksien osalta mm. EU:n komission tekijänoikeuksien asiantuntijatyöryhmässä, kokousedustajana Maailman henkisen omaisuuden järjestössä (WIPO) ja kansainvälisen teollisoikeudellisen yhdistyksen (AIPPI) Suomen ryhmän edustajana. Myös olen ollut lausunnonantajana joissakin teollis- ja tekijänoikeuden alan riitatapauksissa.

Koen Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnan erittäin motivoivana ja tärkeänä, joten erittäin mielelläni asetun ehdokkaaksi hallituksen jäsenen vaaliin vuodesta 2021 alkavalle kaudelle.


Tommi Tenkanen

Olen 31-vuotias teoreettisen fysiikan dosentti. Olen toiminut kosmologian ja hiukkasfysiikan tutkijana Suomessa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa vuosina 2014–2020. Nykyään toimin tieteen ja tutkimusrahoituksen asiantuntijana Aalto-yliopistossa.

Olen kirjoittanut tutkimusaiheistani yleistajuisen kirjan Pimeän aineen arvoitus (Ursa 2019) ja kymmeniä niin tiedeyhteisölle kuin laajemmallekin yleisölle suunnattuja artikkeleita, sekä tietokirja- ja näytelmäarvioita. Lisäksi olen toimittanut useita teoksia eri aiheista, mm. Helsingin yliopiston Filosofisen tiedekunnan promootiokirjan ja -matrikkelin (HY 2018 ja 2017). Tällä hetkellä minulla on työn alla yleistajuinen kirja mustista aukoista (Ursa 2021). Kirjojen ja artikkelien lisäksi olen esiintynyt laajasti asiantuntijana mediassa ja erilaisissa yleisötilaisuuksissa. Olen aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa.

Aiemmin olen toiminut mm. Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijoiden yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana (2015), varapuheenjohtajana (2014) ja toiminnantarkastajana (2016), sekä Suomen Fyysikkoseuran hallituksen jäsenenä (2014–2016.) Tällä hetkellä kuulun Tieteellisten seurain valtuuskunnan jakaman Vuoden tiedekirja -palkinnon raatiin.
Tiedon määrä yhteiskunnassa kasvaa, samoin kysyntä keinoille sen jäsentämiseksi ja hyödyntämiseksi. Monipuolinen ja moniääninen, laadukas tietokirjallisuus vastaa tähän haasteeseen. Tavoitteeni on työskennellä sen eteen, että Suomi nousee tietokirjallisuuden kärkimaaksi.

Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen jäsenenä edistäisin tätä tavoitetta konkreettisin toimin. Esimerkiksi tietokirjailijavierailuita on syytä jatkaa ja laajentaa uusiin muotoihin. Apurahajärjestelmää on kehitettävä ja kirjojen arvonlisäverotuksesta on kirjailijoiden tukemisen sekä sivistyksen ja lukuinnon edistämiseksi luovuttava.

Laadukas kotimaisilla kielillä tuotettu tietokirjallisuus on jokaisen oikeus. Vastaavasti laadukas oman alan etujärjestö on tietokirjailijan oikeus. Sen eteen haluan työskennellä.

Tommi Tenkasen kuva: Newpix Photography.