Ehdokkaat hallituksen vaalissa 2023–2025

Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen vaali vuosiksi 2023–2025 käydään syyskokouksessa lauantaina 19. marraskuuta 2022.

Hallituksesta ovat erovuorossa Mervi Holopainen, Elina Kahla ja Annamari Saure.

Ehdokkaiksi ovat ennakkoon ilmoittautuneet Mervi Holopainen, Markus Hotakainen, Maria Lassila-Merisalo, Noora Mustajoki, Elina Kahla ja Pasi Päivinen.


Mervi Holopainen

Olen äskettäin eläkkeelle jäänyt biologian ja maantieteen aineenopettaja ja opettajankouluttaja Joensuusta. Suomen tietokirjailijoiden hallituksessa olen nyt ollut yhden kauden eli kolme vuotta. Lähes koko kausi kuluikin koronan merkeissä. Yhdistyksen toiminta poikkeusaikana kehittyi nopeasti ja etäilystä saatiin hienoja kokemuksia tilaisuuksien ja kokousten järjestämisessä. Silti tuntuu, että hallitustyöskentelyssä jäi jotain puuttumaan; esimerkiksi verkostoituminen jäi vähäiseksi. Tästäkin syystä olisin erittäin innokas jatkamaan hallitustyössä seuraavan kauden.

Olen oppikirjailija ja tehnyt biologian oppimateriaaleja yläkouluun ja lukioon jo yli 20 vuotta, nimikkeitä on kertynyt parisataa. Olen nähnyt oppikirjailijan työssä useita muutoksia, viimeisimpänä digitaalisuuden esiinmarssin. Nykyisin materiaalikokonaisuus on paljon enemmän kuin kirjan teksti tai työkirjojen tehtävät, kuten ne olivat aloittaessani. Nykyisin tehdään tekstin lisäksi äänitiedostoja, videoita, pelejä ym. Oppimateriaalien tekijöiden oikeuksien turvaaminen onkin yhä tärkeämpää.

Vaikka Suomi onkin pieni markkina-alue, meillä tehdään laadukasta oppimateriaalia. Tämä pitää jatkossakin turvata, ja saada uusia tekijöitä mukaan sekä huolehtimalla tekijänoikeuksista että kohtuullisen korvauksen saamisesta. Suomen tietokirjailijat on tässä tärkeässä roolissa antamalla erilaista tukea oppikirjailijoille.

Korona-aikana olen kaivannut yhdistyksen järjestämiä lähikoulutuksia. Eri tietokirjailijoiden kokoontuminen yhteen saamaan opastusta esimerkiksi sosiaalisen median haltuunotosta oli itselleni todella merkityksellistä. Toivon, että tulevaisuudessa myös näitä kokoontumisia kehitetään ja järjestetään etätapahtumien ohella.

Aktiivinen aluetoiminta tuo yhteen erilaisia tietokirjailijoita ja se onkin siksi tärkeä osa yhdistyksen toimintaa. On ollut mahtavaa tavata Pohjois-Karjalan tilaisuuksissa hyvin erilaisia kirjailijoita ja kuulla heidän tuotannostaan. Haluan, että myös jatkossa aluetoimintaa kehitetään ja sille taataan taloudellisia mahdollisuuksia. 

Hallitustyöskentelyssä olen valmis oppimaan koko ajan lisää, osallistumaan innokkaasti eri tilaisuuksiin ja ottamaan kantaa suomalaisen tietokirjallisuuden puolesta. Ilmoittaudun ehdolle hallituksen jäseneksi.


Markus Hotakainen

Olen Markus Hotakainen, entinen tuleva astronautti, nykyinen tietokirjailija ja tiedetoimittaja, joka viisivuotiaana halusi Kuuhun, mutta päätyi tähtien pariin. 

Julkaisuluettelossani on 38 kirjaa, joista 23 olen kirjoittanut yksin. Suurin osa kirjoistani käsittelee tähtiä ja avaruutta, mutta olen kertonut myös säästä ja ilmastosta, energiantuotannosta ja tieteenhistoriasta sekä retkeilystä ja luonnosta. Kirjojeni joukossa on populaarien tietokirjojen ohella sekä harrastusoppaita että oppikirjoja.

Olen saanut Tietopöllö-palkinnon vuonna 2009. Kirjani Mars-planeetasta sai vuonna 2006 valtion tiedonjulkistamispalkinnon ja Lauri Jäntin säätiön kunniamaininnan. Springer julkaisi kirjan omana käännöksenäni Yhdysvalloissa. 

Kirjojeni kohderyhmiä ovat niin lapset ja aikuiset kuin maallikot ja erikoisosaajat. Olen kirjoittanut myös selkokielisiä kirjoja. Omien kirjojeni lisäksi olen tehnyt viitisenkymmentä suomennosta, ja arvioinut kymmeniä tietokirjoja eri lehtiin. 

Olen ollut WSOY:n ja Karttakeskuksen palveluksessa, joten kirja-ala realiteetteineen on tullut tutuksi myös ”pöydän toiselta puolelta”. Siitä on ollut etua niin kustannussopimuksia solmiessa, markkinointia miettiessä kuin kirjaideoiden potentiaalia pohtiessa.

Ideoimme Ilari Hetemäen kanssa Tietokirja.fi-festivaalin, ja olin alkuvuosina sekä tapahtuman järjestelytoimikunnassa että ohjelmatyöryhmässä. Olen myös osallistunut Sanaston työhön pyrittäessä (onnistuneesti) korotuksiin lainauskorvauksissa. 
    
Pidän tärkeänä tietokirjailijoiden aseman parantamista, mikä edellyttää tietokirjojen aseman merkittävää kohentamista. Tietokirjallisuus on nostettava tasavertaiseksi kaunokirjallisuuden rinnalle. Tietokirjoille on saatava lisää näkyvyyttä, sillä median harvakseltaan esittelemät kirjat päätyvät säännöllisesti myydyimpien kirjojen listalle. Olematon näkyvyys heijastuu suoraan vaatimattomiin myyntilukuihin. Suuri joukko hyviä tietokirjoja jää myymättä, jolloin paljon työtä menee hukkaan.  

Moni tietokirjailija on jo ottanut somen haltuun ja käyttää sitä kirjojensa markkinointiin. Vielä useampia pitäisi kannustaa aktivoitumaan internetin ihmemaailmassa ja tuomaan esille omia tekemisiään mahdollisimman monella tavalla. Esimerkiksi nettikeskusteluihin osallistuminen on uuvuttavaa, mutta niissä on usein mukana myös ihmisiä, jotka ovat luulon sijasta kiinnostuneita tiedosta – jos heille kerrotaan, mistä sitä löytyy: tietokirjoista.


 

Elina Kahla

Olen monipuolinen tutkija ja kulttuurihistorian dosentti Helsingin yliopistossa. Olen iloinen ja ylpeä jäsenyydestäni yhdistyksessä alkaen vuodesta 2011. Taustaltani olen pitkän linjan kirja-ammattilainen (kirjoittaja, editori, kustantaja, suomentaja). Olen yhdistyksemme edustaja J. A. Hollo -palkintolautakunnassa. Olen aiemmin toiminut mm. Suomen Pietarin instituutin johtajana (2012—2016), jona aikana toimitin kolme venäjänkielistä suomalaista kulttuuria ja kirjallisuutta esittelevää antologiaa.

Tuotantoni jakautuu tiede- ja tietokirjoittamiseen. Kirjoitan myös mielelläni lehtijuttuja ja kritiikkiä. Paraikaa toimitan yhdessä Niko Huttusen kanssa antologiaa Apokalypsi ja politiikka. Työstän myös yleistajuista käsikirjoitusta Neuvostoliiton vainotuista tieteentekijöistä.

Haen jatkoa toiselle kaudelle, sillä vasta pikkuhiljaa olen hallitustyössä alkanut sisäistää, miten merkittävä rooli Suomen tietokirjailijat ry:llä on. Yhdistyksemme laadukkaat lausunnot ja kannanotot tulevat kuulluiksi, olemme luotettava ja haluttu yhteistyökumppani. Tietokirjailijat ovat popularisoijien aatelia, sivistyksen ja lukuhalun puolesta. Vaalilauseeni on: terve sivistystalous on pienen maan paras puolustus. Profiilini on edustaa sekä akateemista tutkimusta että yleistajuistamista; olen kiinnostunut ideoinnista ja vaikuttajaviestinnästä.


 

Maria Lassila-Merisalo

Olen 44-vuotias hämeenlinnalainen tutkija, kirjoittaja ja kouluttaja. Työskentelen tutkijayliopettajana Hämeen ammattikorkeakoulussa ja tutkin tällä hetkellä valintoja, joita toimittajat tekevät juttuja kirjoittaessaan. Olen väitellyt kerronnallisesta journalismista vuonna 2009, ja minulla on kirjoittamisen dosentuuri Jyväskylän yliopistossa sekä viestinnän dosentuuri Helsingin yliopistossa. Ennen nykyistä tehtävääni toimin 4,5 vuoden ajan HAMKin strategisen viestinnän päällikkönä.

Olen ollut Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen vuodesta 2013. Tämän vuoden alusta olen toiminut myös Kanta-Hämeen aluevastaavana. Olin vuosina 2018–21 Suomen tiedekustantajien liiton hallituksessa, ja vuodesta 2018 olen ollut jäsenenä tiedonjulkistamisen neuvottelukunnassa.

Olen julkaissut toistaiseksi yhden oman tietokirjan: kirjoittamisoppaan nimeltä Tarinallinen journalismi, jonka Vastapaino julkaisi vuonna 2020. Lisäksi olen kirjoittanut tieteellisiä artikkeleita useisiin toimitettuihin teoksiin sekä tiedelehtiin. Ensimmäisessä ammatissani toimittajana kirjoitin satoja lehtijuttuja. Tuoreimmat juttuni tein viime kesänä Helsingin Sanomien Teema-liitteeseen ja ET-lehteen. Olen myös kouluttanut toimittajia ja kirjoittajia yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Minulla on monipuolinen ymmärrys erilaisten tietotuotteiden tuotannosta ja laaja verkosto.

Osaamiseni ytimessä on tarinallisuus. Intohimoni kohde, faktan ja fiktion rajapinta, on noussut erityisen merkitykselliseksi niin kertovien tietokirjojen buumin kuin informaatiovaikuttamisenkin myötä.

Olen kiinnostunut myös siitä, mistä puhumme kun puhumme tiedosta, ja miten nuori sukupolvi määrittelee tiedon, etsii ja käyttää sitä. Minulla on kolme toisella kymmenellä olevaa lasta, joiden kautta seuraan aitiopaikalta Z-sukupolven mediankäyttötottumuksia. Suomen tietokirjailijoiden hallituksen jäsenenä minua kiinnostaisi edistää nuorten osallisuutta tietokirjallisuuden toimintakentällä ja pohtia tietokirjallisuuden uusia muotoja.


 

Noora Mustajoki

Olen Noora Mustajoki, tietokirjailija, kustannustoimittaja ja Kittilän kirjastotoimenjohtaja. Vaikka olen uusi jäsen, olen seurannut Suomen tietokirjailijat ry:n toimintaa vuosia ja saanut työskentelyapurahankin. Koulutukseltani olen ekonomi, mutta työurani olen tehnyt viestinnän ja kirjojen parissa.

Olen julkaissut Noora Lintukankaan nimellä neljä tietokirjaa ja ollut mukana yhdessä antologiassa (sukunimeni muuttui juuri).

Viihdy omassa arjessasi (Otava 2017) ja Selviytymisopas elämän kriiseihin (Otava 2020) liittyvät ikiaikaiseen joogafilosofiaan ja sen soveltamiseen 2020-luvun suomalaisessa arjessa.

Nainen omassa voimassaan ja Naisen elämänkaari (Viisas Elämä 2021) taas liittyvät naiseuteen ja naisjohtajuuteen. Ne on kirjoitettu yhdessä Emilia Vasko-Kujalan kanssa. Uusi teoksemme Naisen syklit (Viisas Elämä) ilmestyy keväällä 2023.

Naiskirjatrion jälkeen aion keskittyä ”Vuorikirjan” kirjoittamiseen, Morten A. Strøksnesin Merikirjan ja Mia Kankimäen Naiset joita ajattelen öisin -teoksen hengessä.

Kustannus-, kirjasto- ja viestintäalojen tuntemuksestani voisi olla hyötyä yhdistyksen hallituksessa. Lisäksi edustan maantieteellisesti Lappia.

Freelance-kustannustoimittajana olen työskennellyt mm. Otavan tietokirjoille, Hidasta Elämäälle ja Bazarille. Olen muokannut lukuohjeita ja lukenut kaksi äänikirjaa. Tunnen kirjastojärjestelmät ja tiedän paljon mm. luetteloinnista ja asiasanoituksesta. Ennen kirjastouraani olin 15 vuotta viestintäalan yrittäjä ja toimittaja.

Kirjailijan työ on yksinäistä, joten jakaminen ja yhteentuleminen ovat mielestäni tärkeitä teemoja. Olen tottunut tapahtumajärjestäjä, viestijä ja mainostaja. Myös kansainvälisyys kiinnostaa minua. Suomen, ruotsin ja englannin lisäksi puhun erityisesti romaanisia kieliä. Opiskelen pohjoissaamea Lapin yliopistossa.

Aloitin juuri kirjastoarkeen ja kirjavinkkeihin liittyvän IG-tilin @kirjastoni.


 

Pasi Päivinen

Asetuin ensimmäisen kerran ehdolle viime vuonna hallitusvaaliin ja yhdistyksemme asiat kiinnostavat suuresti edelleen, joten päätin vielä toisen kerran olla ehdokkaana Suomen tietokirjailijat ry:n hallitukseen. Sain kimmokkeen toimia luottamustehtävissä yhdistyksessämme myönteisestä kokemuksesta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman työryhmän jäsenenä. Yhdistyksellämme on mainio tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, mutta sen toimeenpano on jäänyt vaiheeseen. Katson, että minulla on annettavaa yhdistyksellemme ja haluaisin käyttää erityisosaamistani yhdenvertaisuuden edistämiseen jalkauttaen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuden osaksi Suomen tietokirjailijoiden kaikkea toimintaa.

Vuosikymmeniä aktiivisesti äänikirjoja kuunnelleena Celia-kirjaston asiakkaana sekä e-kirjojen käyttäjänä tietomääräni on niissä vankka ja haluan antaa oman vaikuttamisosaamiseni e-kirjoista ja äänikirjoista maksettavien lainauskorvausten nostamiseen. Nykyinen tilanne ei vielä tyydytä ja siihen on mahdollista saada muutos. 

Kolmas tärkeä asia on yhdistyksessä edelleen meneillään olevan digiloikan onnistunut toteutus, johon tarvitaan vankkaa saavutettavuusosaamista. Koska minulla on aikaisempaa yhdistyskokemusta, erityisosaamista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä, esteettömyys- ja saavutettavuusasiantuntijuutta, digitaalijulkaisujen ja äänikirjojen tuntemusta sekä kokemusta vaikuttamistyöstä toisin hallitukseen uudenlaista tietoa, monipuolisia näkökulmia ja uutta luovaa ajattelua yhdistyksemme toimintaan sekä kehittämiseen.

Olen Pasi Päivinen, Joensuussa syntynyt ja Helsingissä asuva, 50-vuoden rajapyykin sivuuttanut filosofian lisensiaatti. Työskentelen valtion leivissä asiantuntijana maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistämisen parissa Uudellamaalla. Aikaisemmin olen työskennellyt mm. sisä- ja ulkoministeriössä, ELY-keskuksessa ja AVI:ssa. Ulkomailla on tullut viihdyttyä viitisen vuotta opiskellen ja työskennellen Brasiliassa, Belgiassa, Espanjassa, Skotlannissa ja Yhdysvalloissa. 

Tietokirjoittamiseni on keskittynyt konflikteihin ja terrorismiin. Kiinnostukseni kansainväliseen terrorismiin alkoi Skotlannissa St. Andrewsin yliopistossa vuonna 1996 ja jatkuu edelleen. Koska voimavarani eivät riitä kirjan kirjoittamiseen työn ohessa, olen julkaissut vain neljä tietokirjaa, viimeisin ilmestyi toukokuussa 2021. Palo kirjoittamiseen on kova ja tekeillä on uusi terrorismin torjuntaan keskittyvä tietokirja, joka valmistuu vähitellen.