Ehdokkaat hallituksen vaalissa 2022-2024

Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen vaali vuosiksi 2022–2024 käydään syyskokouksessa lauantaina 27. marraskuuta 2021.

Hallituksesta ovat erovuorossa Kai Myrberg, Anne Mäntynen ja Tuula Uusi-Hallila.

Ehdokkaiksi ovat ennakkoon ilmoittautuneet Aurora Airaskorpi, Rita Dahl, Riitta Korhonen, Sarita Kotkavalkama, Kai Myrberg, Anne Mäntynen, Pasi Päivinen ja Teuvo V. Riikonen.


Aurora Airaskorpi

Kuva: Terhi Korhonen

Olen Aurora Airaskorpi, tietokirjailija ja viestintä- ja valmennusalan yrittäjä ja työskennellyt ennen yrittäjyyttäni mm. johtotehtävissä viestintätoimistoissa. Olen milleniaalisukupolven edustaja, strateginen ajattelija ja kiinnostunut organisaatioiden kehittämistyöstä.

Olen työskennellyt vuosia sekä yritysten että julkisten organisaatioiden strategisen viestinnän sekä tiedeviestinnän parissa ja johtanut kansainvälistä, startup-tapahtuma Slushin kanssa järjestettyä tiedekilpailua. Haluaisin olla pohtimassa tulevaisuuden ansaintamalleja tietokirjailijoille, sekä rakentamassa skenaarioita siitä, miltä tietokirja-ala voisi parhaimmillaan näyttää 5–10 vuoden päästä. Minua kiinnostavat erityisesti digitaaliset julkaisumuodot, kuten äänikirjat ja niiden rooli tietokirjallisuudessa nyt ja jatkossa – niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Koska olen työskennellyt myös printtijulkaisujen konseptoijana ja toimituspäällikkönä, olen hyvin kiinnostunut tietokirjojen ulkomuodosta, visuaalisuuden roolista printtijulkaisuissa sekä tapahtumallisten ja digitaalisten lisätuotteiden mahdollisuuksista.

Uskon, että osaamiseni erilaisista monikanavaisista viestintätuotteista ja konsepteista on hyödyllistä myös tietokirjallisuuden kehitystä pohtiessa.

Olen julkaissut vuonna 2020 työelämän kehitykseen liittyvän tietokirjan Riittävän hyvä – selviytymisopas työelämään (S&S) ja viimeistelen paraikaa alkuvuodessa ilmestyvää, Suomen tietokirjailijoiden stipendin voimin työstämääni kirjaa Vapauden tavoittelijat (S&S).

Jättäydyin yrittäjäksi vuoden 2021 alussa ja koen, että minulla on nyt sopivasti aikaa ottaa päivätyöni rinnalle vastuutehtäviä kuten hallitustyötä. Olisi ilo saada olla mukana kehittämässä tietokirjallisuuden tulevaisuutta ja oppimassa muilta hallituksen jäseniltä.

Lisää taustastani voitte lukea LinkedIn-profiilistani.


Rita Dahl

Kuva: Jaani Föhr / Kulttuurikauppila

Olen tieto- ja kaunokirjailija sekä kääntäjä. Tietokirjoja julkaisuluettelooni on kertynyt kymmenen kappaletta moninaisista aiheista kuten suomettunut sananvapaus, globalisaation haasteet, Suomen kaivokset ja kaivospolitiikka. Viidessä matkakirjassani olen käsitellyt erityisesti lusofonisia maita: Portugalia, Kap Verdeä, Brasiliaa, Etelä-Meksikoa sekä Kyprosta. 1.2.2022 ilmestyy suomi toisena kielenä -opetusta käsittelevä teokseni, jossa aihetta käsitellään opetuksen suunnittelusta arviointiin. Kaikissa tietokirjoissani punaisena lankana on ollut aiheen kriittinen käsittely ja ihmisoikeuksien sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmat.

Koulutukseltani olen valtiotieteiden ja filosofian maisteri, medianomi (YAMK) ja ammatillinen opettaja. Olen myös täysin pätevä suomi toisena kielenä -opettaja. Toimin tällä hetkellä viestinnän ja vuorovaikutuksen opettajana ammattikoulussa. Olen opettanut eri koulutusasteilla vapaasta sivistystyöstä toiselle asteelle ja korkea-asteelle. Olen tehnyt vapaan toimittajan töitä 20 vuoden ajan ja avustanut kymmeniä eri medioita printtimediasta YLE:n Moniääninen Eurooppa -sarjaan.

Olen myös kokenut järjestöissä toimija. Toimin kolmen vuoden ajan Suomen PENin varapuheenjohtajana 2005–2009 ja koordinoin Keski-Aasian naiskirjailijatyötä, joka poiki kansainvälisen kirjailijakokouksen ja kaksi kansainvälistä antologiaa, joista toisen toimitin. Osaan seitsemää kieltä.

Olen kiinnostunut edistämään tietokirjailijoiden taloudellista asemaa pyrkimällä vaikuttamaan säätiöihin ja valtiollisiin apurahoittajiin. Olisi tärkeää lisätä tietokirjailijoiden apurahoitusta ja saattaa se kaunokirjallisuuden rahoituksen tasolle. Taiteen edistämiskeskuksen taiteilija-apurahoja pitäisi jakaa tasapuolisuuden nimissä tietokirjailijoillekin ja kirjastoapurahoja pitäisi jakaa entistä useammalle tietokirjailijalle.

Tietokirjailijat ovat käsittelemiensä aiheiden asiantuntijoita. Yhtenä tavoitteenani olisi lisätä tietokirjailijoiden käyttöä julkisuudessa mediassa haastateltavina ja asiantuntijoina. Tätä tietoisuutta käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta voisi levittää vaikka medialle suunnatulla tiedotteella, jossa kerrotaan Suomen tietokirjailijoiden asiantuntijapankista.

Lisätietoa Wikipedia-sivultani.


Riitta Korhonen

Kuva: Nina Kaverinen

Olen pitkän linjan journalisti. Tällä hetkellä toimin aktiivisesti tietokirjailijana ja vapaana toimittaja. Kirjani ovat käsitelleet johtamista, talouspolitiikkaa ja kustannusalaa. Viimeisin teos oli Tiedenaisia (2019), seuraava käsittelee päätoimittajien sananvapautta ja ilmestyy 2022.

Olen työskennellyt mm. päätoimittajana Pirkka- ja ET-lehdessä sekä taloustoimittajana ja toimituspäällikkönä Kauppalehdessä ja Talouselämässä. Tällä hetkellä olen mukana Sanomain Säätiön Muisti-projekteissa, jossa tallennetaan yhtiön historiaa.

Olen toiminut useissa viestintäalan luottamustehtävissä, kuten Taloustoimittajat ry:n hallituksessa, Aikakauslehtien päätoimittajayhdistyksen hallituksen puheenjohtajana, ammattikorkeakoulu Haaga-Helian viestintäkoulutuksen neuvottelukunnan jäsenenä sekä Julkisen sanan neuvoston JSN:n varapuheenjohtajana.

Tunnen suomalaisen median ja yhteiskunnan eri alojen toimijoita laajasti ja uskon, että minusta olisi apua Suomen tietokirjailijoiden hallituksessa juuri mediakokemukseni ansiosta, esimerkiksi vaikuttajaviestinnän kehittämisessä. Minulla on paljon kokemusta myös erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämisestä.

Suuri osa yhdistyksen jäsenistä kirjoittaa kirjansa työn ohella. Tunnen tämän työskentelytavan hyvät ja huonot puolet, ja haluaisin olla kehittämässä yhdistyksen toimintaa niin, että se palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla erityyppisten jäsenten erilaisia tarpeita. Pyrkisin kehittämään esimerkiksi koulutusta ja edunvalvontaa siten, että se palvelee sekä oppikirjantekijöitä että niin oman toimen ohella kirjoittavia kuin päätoimisiakin tietokirjailijoita. Edunvalvonnassa haluaisin vaikuttaa mm. äänikirjojen alhaiseen korvaustasoon.

Olen opiskellut sosiologiaa ja hollannin kieltä Tilburgin yliopistossa Hollannissa sekä viestintää Helsingin yliopistossa. Olen 67-vuotias ja asun Helsingissä. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen olen ollut vuodesta 2019.


 

Sarita Kotkavalkama

Olen Sarita Kotkavalkama, Helsinkiläinen tietokirjailija. Alani on käsityöt ja olen tähän mennessä julkaissut yhteensä kuusi (6) kirjaa. Seitsemäs kirja ilmestyy 17.01.2022 ja kahdeksas kirja syksyllä 2022.

Vaikkakin käsityökirjat mielletään enemmän harrastekirjoiksi, ne ovat myös tietokirjoja. Mikäli tulen valituksi, tavoitteenani onkin edistää käsityökirjojen arvostusta, niiden esiintuomista myös tietokirjoina sekä lisäksi haluaisin parantaa muun muassa käsityökirjoja tekevien apurahan saantia. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että apurahan saanti käsityökirjalle on erittäin hankalaa, joskus jopa täysin mahdotonta.


Kai Myrberg

Hyvät tietokirjailijakollegat. Haen yhdistyksemme hallituksen jäseneksi toiselle 3-vuotiskaudelle.

Toimin päätyökseni Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksessa johtavana tutkija. Koulutukseltani olen filosofian tohtori, pääaineena geofysiikka (Helsingin yliopisto, 1998). Työmaanani ovat Itämeren tutkimus ja suojelu. Olen koordinoimassa Suomen, Viron ja Venäjän yhteistä meriensuojeluyhteistyötä tavoitteena kotimeremme pelastaminen. Sivutoimisesti olen Klaipėdan yliopiston professori Liettuassa ja opetan Itämeren oseanografiaa sekä ohjaan siellä väitöskirjoja. Ikää on kertynyt tähän mennessä 59 vuotta.

Viime vuosina olen kirjoittanut melko aktiivisesti. Vuonna 2019 julkaisimme Matti Leppärannan kanssa suurelle yleisölle suunnatun tietokirjan Itämeri ja Ihminen (Tammi). Olen ollut kirjoittamassa useita oppikirjoja ja populaariteoksia Itämerestä ja valtameristä. Vuonna 2021 julkaisin aivan erilaisen teoksen; matkakirjan Pohjois-Koreasta (Pohjois-Koreassa vain porsaat ovat onnellisia, Minerva). Tarkoitus on kirjoittaa jatkossakin, jotta pysyn ajan tasalla tietokirjamaailman tapahtumista myös tietokirjailijan näkövinkkelistä.

Olen toiminut Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksessa vuosina 2019–2021. Tämän lisäksi olen ollut monissa kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa mukana. Helsingin yliopiston dosenttiyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana olin 2009–2010 ja tällä hetkellä toimin William ja Ester Otsakorven säätiön hallintoneuvoston varapuheenjohtajana; tuemme oppilaitoksia ja yrittäjiä Itä-Suomen alueella. Omaan päätyöhöni liittyen olin 2015–2017 Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) varapresidentti.

Tietokirjailijoiden hallituksessa tavoitteeni on ollut toimia laaja-alaisesti edunvalvojanamme ja asemamme kohottamisessa muun kirjallisuuden rinnalla. Erityisesti olen kiinnostunut verkostoitumisesta, kansainvälisestä ja kansallisesta kirjailijayhteistyöstä, jonka avulla työtämme tehdään tunnetuksi. Olen ollut jäsenensä apurahatoimikunnassa (2020-) ja puheenjohtajana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman työryhmässä (2020–2021). Lisäksi olen jäsenenä (2021–2023) Taiteen edistämiskeskuksen kirjailija- ja kääntäjäapurahalautakunnassa.

Uuden hallituskauden keskeisiä tavoitteitani ovat tietokirjailijoiden aseman parantaminen koskien tekijänoikeuksiemme turvaamista nopeasti muuttuvassa toimintakentässä; erityisesti oppikirjoittamisen alalla, mutta toki muutenkin. Lisäksi nykyistä oikeudenmukaisempi rahanjako tietokirjailijoille muihin kirjallisuuden lajeihin nähden on päivänpolttava kysymys kirjastoapurahalain uudistamisen yhteydessä. Yhdistyksessä sisäisesti on tärkeää juuri laaditun tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttaminen käytännön tasolla. Se, että tietokirjailijoiden jokainen jäsen tuntee tulevansa huomioiduksi yksilönä, saavansa äänensä kuulumaan ja kohdelluksi yhdenvertaisesti, vahvistaa meitä yhdistyksenä monella tasolla.

Mikäli valintanne kohdistuu minuun, jatkan parhaan kykyni mukaan yhteisen asiamme edistämistä. Lisätietoja Wikipedia-sivullta.


Anne Mäntynen

Kuva: Sasa Tkalcan / Helsingin yliopisto

Olen suomen kielen dosentti ja tietokirjailija. Toimin Helsingin yliopistossa tietokirjallisuuden professorina.

Olen ollut Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen vuodesta 2009 ja hallituksen jäsen vuodesta 2019. Kuluvan vuoden olen toiminut yhdistyksen varapuheenjohtajana. Yhdistyksen toiminnassa olen kuitenkin ollut mukana jo vuodesta 2012 alkaen: Olin hallituksen jäsen vuosina 2013–2015, koulutustyöryhmän jäsen vuosina 2012–2015 ja palkintolautakunnan jäsen vuosina 2014–2017. Lisäksi edustin yhdistystä J. A. Hollo -palkintoraadissa 2013–2015. Viime ja tänä vuonna olen ollut mukana yhdistyksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmässä, jossa pohdimme yhdenvertaisuuden edistämistä yhdistyksen toiminnassa. Pohjaksi selvitimme kyselyllä mm. jäsenistön kokemuksia yhdenvertaisuuden toteutumisesta.

Yhdistyksen toiminta ja tavoitteet ovat minulle tuttuja, ja olen hyvin sitoutunut niihin. Haluan vaikuttaa siihen, millainen on tietokirjallisuuden ja tietokirjailijoiden asema tulevaisuudessa, ja olen motivoitunut hoitamaan yhteisiä asioita. Esimerkiksi avoimen oppimateriaalin ja ylipäätään avoimen julkaisemisen vaatimus on ajankohtainen haaste, joka koskee erityisesti oppimateriaalin kirjoittajia ja korkeakoulujen tutkija-tietokirjailijoita. Myös tietokirjailijoiden taloudellinen ja tekijänoikeudellinen asema on alati tärkeä asia, jota täytyy seurata ja pitää esillä aktiivisesti.

Olen itse kirjoittanut ja toimittanut teoksia erityisesti korkeakouluopiskelijoiden ja -tutkijoiden tarpeisiin (mm. Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman tekemiseen Sonja Kniivilän ja Sari Lindblom-Ylänteen kanssa; Uusi kurssi kohti diskurssia Sari Pietikäisen kanssa). Lisäksi olen vuosia sitten ollut mukana myös lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjojen tekemisessä. Omaa erikoisalaani ovat erityisesti kirjoittamisen opetus ja tutkimus sekä tekstien tutkiminen ylipäätään. Tutkimuksessani olen tarkastellut muun muassa tietokirjojen suomentamista ja kirjoittamisen ohjausta yliopistossa sekä tekstilajeja. Kirjoittamisen ja julkaisemisen kysymykset ovat lähellä sydäntäni työssä ja vapaa-ajalla.

Tietokirjallisuuden ja tietokirjailijoiden maine on Suomessa hyvä, ja tietokirjallisuutta luetaan, kirjoitetaan ja julkaistaan paljon. Tärkeää on kuitenkin edelleen kannustaa uusia lukijoita ja uusia kirjoittajia tietokirjallisuuden pariin, ja tässä työssä haluan olla aktiivisesti mukana. Viime vuonna olin mukana yhdistyksen uusimman Tietokirjoja kouluun! -katalogin kokoamisessa.


Pasi Päivinen

Kuva: Johanna Kokkola

Olen päättänyt asettua ehdolle Suomen tietokirjailijat ry:n hallitusvaaliin syyskokouksessa 2021 saatuani kimmokkeen yhdistyksemme asioiden hoitamiseen myönteisestä työryhmätyöskentelykokemuksesta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tiimoilta. Päätökseni vahvistui Helsingin kirjamessujen myötä, koska äänikirjat olivat näyttävästi esillä siellä ja vuosikymmeniä aktiivisesti äänikirjoja kuunnelleena Celia-kirjaston asiakkaana sekä e-kirjojen käyttäjänä tiedän niistä runsaasti ja haluan vaikuttaa e-kirjoista ja äänikirjoista maksettavien lainauskorvausten nostamiseen. Toisena tärkeänä asiana pidän yhdistyksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman viemistä käytäntöön, johon haluaisin antaa oman tiedollisen panokseni. Kolmas tärkeä asia on yhdistyksessä meneillään olevan digiloikan onnistunut toteutus. Koska minulla on aikaisempaa yhdistyskokemusta, vaikuttamistyökokemusta sekä erityisosaamista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä, vankka esteettömyys- ja saavutettavuusasioiden hallinta, digitaalijulkaisujen ja äänikirjojen tuntemus toisin hallitukseen uutta tietoa ja monipuolisia näkökulmia yhdistyksemme kehittämiseen.

Olen Pasi Päivinen, Joensuussa syntynyt ja Helsingissä asuva, 50-vuotias filosofian lisensiaatti. Työskentelen valtion leivissä asiantuntijana maahanmuuttajien, erityisesti pakolaistaustaisten, kotouttamisen ja työllistämisen parissa Uudellamaalla. Aikaisemmin olen työskennellyt mm. sisä- ja ulkoministeriössä sekä THL:ssä. Ulkomaan opiskelu- ja työkokemusta on Brasiliasta, Belgiasta, Espanjasta, Skotlannista ja Yhdysvalloista.

Tietokirjoittamiseni on keskittynyt konflikteihin ja terrorismiin. Kiinnostukseni kansainväliseen terrorismiin alkoi Skotlannissa St. Andrewsin yliopistossa vuonna 1996 ja jatkuu edelleen. Koska voimavarani eivät riitä kirjan kirjoittamiseen työn ohessa, olen julkaissut vain neljä tietokirjaa, joten suhtaudun apurahoihin myönteisesti ja haluan edistää jäsenistön apuraha-asioita vaikuttamistyöllä tietokirjailijoiden työskentelymahdollisuuksia edistäen, semminkin kun tietokirjallisuuteen osoitetut määrärahat eivät ole nousseet viime vuosina toivotulla tavalla.


Teuvo V. Riikonen

Kuva: Philippe Gueissaz

Olen Teuvo V. Riikonen (s. 1960), mikkeliläinen tietokirjailija ja asunut aikaisemmin mm. Tuusulassa, Helsingissä, Vantaalla ja Savonlinnassa sekä ulkomailla kolme ja puoli vuotta Afganistanissa, Israelissa, Libanonissa sekä Syyriassa. Koulutus teologian maisteri ja nuorisotyönohjaaja. Muita koulutuksia mm. pastoraalitutkinto, opetushallinnon tutkinto, kirkon johtamiskoulutus ja valtakunnallinen maanpuolustuskurssi. Useita luottamustehtäviä eri aloilta. Aikaisemmin olen ollut mm. nuorisotyön johtaja, opettaja, rehtori sekä neljä kertaa kriisinhallinta joukoissa ulkomailla. Nyt toimin Parikanniemisäätiön toiminnanjohtajana.

Olen kirjoittanut 25 kirjaa ja ollut yhtenä tekijänä 14 kokoomateoksessa. Mukana myös kaksi kesäteatterinäytelmää. Olen kirjoittanut ammattiini liittyviä kirjoja teologian alalta, lastensuojelusta, elämänkertakuvauksia, lähi-idästä ja rauhanturvatoiminnasta, elämäntaitokirjoja sekä lyhyitä tekstejä mm. mietelmiä ja twaarnoja. Lisäksi olen sosiaalisen median kautta aktiivisesti kirjoittanut paljon mm. kirjaesittelyjä, matkakuvauksia ja lyhyitä tietoiskuja.

Suomen tietokirjailijoiden jäsen olen ollut yli 20 vuotta ja mukana Etelä-Savon aluetoiminnassa sekä muussakin toiminnassa.

Kolme tavoitetta hallitustyölle olisivat ensiksi tietokirjailijoiden työn näkyvyyden lisääminen sosiaalisessa mediassa ja selkeämmän ohjelman ja suunnitelman luominen vuorovaikutuksineen. Toinen asia on dialogin lisääminen eri lailla ajattelevien kanssa ja aidon yhteyden rakentaminen polarisoituneessa yhteiskunnassa ja tietomaailmassa. Kolmas asia on jäsenyyden vahvistaminen ja eri puolilla Suomea kirjoittavien jäsenten yhä parempi huomioiminen, palkitseminen ja jäsenyyden merkityksen parantaminen. Yhdistys elää jäsenien kautta.

Lisätietoja: www.teuvovriikonen.fi