Yhdistyksen puheenjohtajan vaali

Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtajan vaali vuosiksi 2018-2020 käydään syyskokouksessa lauantaina 18. marraskuuta 2017. Erovuorossa oleva puheenjohtaja Markku Löytönen on ehdolla kolmannelle kolmivuotiskaudelle. Muita puheenjohtajaehdokkaita ei ole.

 

MARKKU LÖYTÖNEN (s. 1955)

Olen koulutukseltani maantieteilijä ja toiminut Helsingin yliopiston kulttuurimaantieteen professorina vuodesta 1999. Sitä ennen olin liki viisi vuotta apulaisprofessorina ja professorina Turun yliopistossa. Vuosina 2008–2009 toimin yliopiston vararehtorina tehtäväalueinani yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja tietohallintoasiat. Tärkeimmät tutkimusaiheeni ovat terveysmaantiede, paikkatietojärjestelmät sekä tutkimusmatkailu ja sen historia.
 
Vuonna 1990 sain Tieto-Finlandian, Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ja Vuoden tiedekirja -palkinnon. Yhdistyksemme Tietopöllö-palkinnon tieteen popularisoinnista erityisesti lasten tietokirjallisuudesta sain 2004. Vuonna 2009 sain ensimmäisen kerran jaetun Lauri Jäntin Säätiön Tieto-Lauri-palkinnon, joka jaetaan parhaalle lasten ja nuorten tietokirjalle.
 
Olen ollut Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen vuodesta 2005 lähtien. Hallituksessa aloitin vuonna 2009, ja vuoden 2012 alusta alkaen olen toiminut yhdistyksemme puheenjohtajana. Olen myös politiikkatyöryhmän puheenjohtaja. Nyt päättyvän toisen puheenjohtajakauteni tärkeimmät tavoitteet olivat politiikkatyö erityisesti tulevien kansanedustajien kirja-alan ymmärryksen lisäämiseksi (ehdokaspaneelit ympäri maata) ja vaikuttaminen lainauskorvausten tason kohottamiseksi. Kummassakin onnistuimme hyvin.

Seuraavan puheenjohtajakauden tärkeimpiä asioita on uuden toiminnanjohtajan rekrytoiminen, mikä on minun suurin syyni asettua ehdolle vielä kolmannelle kaudelle. Minulla on yhtäältä työni johdosta paljon kokemusta vaativista rekrytoinneista ja toisaalta hyvä käytännön tuntuma yhdistyksemme tehtäviin ja henkilökuntaan. Mikäli minut valitaan uudelleen yhdistyksemme puheenjohtajaksi, myös politiikkatyö ja edunvalvontatyö tulevat jatkumaan.  


Yhdistyksen hallituksen jäsenten vaali

Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen vaali vuosiksi 2018-2020 käydään myös syyskokouksessa lauantaina 18. marraskuuta 2017. Erovuorossa ovat hallituksen jäsenet Markku Heikkilä, Päivi Kosonen ja Terhi Pietiläinen. Lisäksi Helena Ruuska on eronnut hallituksesta kesken kauden. Hänen tilalleen on valittava hallituksen jäsen vuosiksi 2018-2019.  

Terhi Pietiläinen on ilmoittanut, ettei hän asetu ehdokkaaksi uudelle kaudelle. Kuusi vuotta hallituksessa ollut Markku Heikkilä on käytettävissä kolmannelle kaudelle ja kolme vuotta hallituksessa ollut Päivi Kosonen toiselle kaudelle. Heidän lisäkseen ehdokkaiksi ovat ilmoittautuneet Tadeusz Aniszewski, Elina Kahla, Ville Kivisalmi, Ilkka Mäkelä, Rainer Oesch, Agneta Rahikainen, Teuvo V. Riikonen, Tapio Rissanen ja Annamari Saure.


 

Hallituksen jäsenten ehdokkaiden esittelyt aakkosjärjestyksessä:

 

TADEUSZ ANISZEWSKI (s. 1950)

 

 

 

 

 

 

 

 

Olen dosentti, yliopiston lehtori emeritus ja osakeyhtiön toimitusjohtaja.

Minulla on monipuolinen työkokemus tiede- ja opetustehtävissä sekä luottamustehtävien hoidossa. Olen toiminut mm. tutkijana, Kainuun tutkimusaseman johtajana, vierailevana professorina ulkomaisissa yliopistoissa sekä hoitanut mm. Joensuun yliopiston Alumni ry:n ja Joensuun yliopiston lehtorit y:n puheenjohtajuuksia. Asun Helsingissä.

Harrastuksiani ovat mökkeily Lomarannassa (Kirkkonummi), puutarhanhoito, matkailu ja kulttuurielämään osallistuminen. Olen myös Helsingin Sanomien panelisti.

Minulla on laaja tiedetuotanto suomen ja englannin kielellä. Olen globaalimarkkinoilla menestyneiden tietokirjojen tekijä.

Tietokirjailijana ja Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenenä minulle on tärkeätä, että yhdistyksemme jatkaa menestyksekkäästi toimintaansa palvellen mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti tietokirjailijoita ja koko Suomen monikulttuurista yhteiskuntaa. Suomen tietokirjallisuuden on nojattavaa aina faktoihin. Yhdistyksen on toiminnassaan etsittävä yhä uusia lähestymistapoja lukuisiin haasteisiin (mm. tietokirjailijoiden sukupolvenvaihdos, monikulttuurisuus, teosten kopiointi sosiaalisen median ja digitalisaation aikana, tekijänoikeuksien asema globaalimarkkinoilla jne.). On huolehdittava siitä, että yhdistyksemme jäsenistö saa aina vastinetta suorittamalleen jäsenmaksulle. Samalla tietoalalla toimivien tietokirjailijoiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä olisi syytä tehostaa. Tämä koskee myös senioritietokirjailijoita. Heistä yhdistyksemme voisi huolehtia paremmin.


MARKKU HEIKKILÄ (s. 1961)

Olen ollut Suomen tietokirjailijoiden hallituksessa kaksi kautta. Pyrin nyt kolmannelle ja viimeiselle kaudelle, koska olen kokenut hallitustyöskentelyn mielekkääksi ja koska katson, että minulla on tehtävään yhä annettavaa.

Olen syntynyt 1961 Nokialla ja Tampereen yliopiston tiedotusopin opintojen jälkeen menin toimittajaksi Kalevaan Ouluun. Tein siellä pitkän työuran, minkä jälkeen siirryin 2010 töihin Rovaniemelle Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedeviestinnän päälliköksi. Kirjoilla olen yhä Oulussa.

Tietokirjailijoiden jäsen olen ollut vuodesta 2007, Lapin aluevastaavana olen toiminut vuodesta 2010 ja yhdistyksen hallituksessa vuodesta 2012. Olen julkaissut seitsemän tietokirjaa, niistä kaksi yhdessä kollegani kanssa, ja useimpien aihe liittyy pohjoisiin alueisiin. Kolme kertaa kustantamo on kaatunut hyvin pian kirjani julkaisemisen jälkeen, joten tiedän jotain myös tietokirjoittamisen karummasta arjesta. Ainoa yhä hengissä säilynyt julkaisija on ulkoministeriö.

Päätyöni liittyy tiedon popularisointiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Molemmat ovat tietokirjailijoiden toiminnalle oleellisia kysymyksiä. Aiemmin toimin pitkään journalistiliiton kansainvälisessä valiokunnassa, minkä myötä esimerkiksi tekijänoikeuskysymykset ja luovaan toimintaan liittyvä edunvalvonta ovat tuttuja jo pitkältä ajalta.

Pidän tärkeänä, että yhdistyksen hallituksessa on jäseniä eri puolilta maata ja erilaisista taustoista, sillä hallitustyössä eteen tulevat asiat ovat hyvin moninaisia. Oleellista on myös kokonaisvaltainen ymmärrys yhdistyksen toiminnasta. Yhdistys on tällä hetkellä hyvässä kunnossa, mutta toimintaympäristö ei ole helpottumaan päin. Yksittäiselle hallituksen jäsenelle ehkä paras linjalupaus on pyrkiä edistämään yhdistykselle hyviä ratkaisuja muuttuvissa oloissa. Katson, että oma taustani ja kokemukseni antavat tähän edellytyksiä.


ELINA KAHLA (s. 1960)

Suomen tietokirjailijat ry on huikean hieno yhdistys, jonka jäsenyydestä olen ylpeä. Olen jäsen vuodesta 2010. Nyt tunnen olevani kypsä tarjoutumaan aktiivisemmin toimintaan mukaan.

Vahvuuksinani pidän laaja-alaista kokemustani, organisaatiokykyä, innostusta, mielikuvitusta ja verkostoja. Olen julkaissut yhteensä toista sataa monografiaa tai artikkelia, mukana on joitain kaunokirjallisia käännöksiä. Olen toiminut kirjankustantajana, kustannustoimittajana ja markkinoijana (Kikimora Publications) Aleksanteri-instituutissa Helsingin yliopistossa (1997-2012). Suomen Pietarin instituutin johtajana työskentelin 2012-2016. Tuotimme, käänsimme ja julkaisimme instituutissa useita nimikkeitä venäjäksi. Vastaanotto oli niin ylitsevuotavan rohkaiseva, että innostuin kirjojen mahdollisuuksista aina vain enemmän. Sivistysprojekti elää kirjoista.

Leipätyöni on tutkimus ja yhteyspäällikön tehtävä Helsingin yliopistossa. Olen myös Venäjän kulttuurihistorian dosentti (vuodesta 2009) ja Ikonimaalari-nimisen kulttuurilehden tuore päätoimittaja.

Tekeillä on käsikirjoitus Petsamon luostarin lähihistoriasta, mihin olen saanut Tietokirjailijoiden työskentelyapurahan. Sen turvin olen saanut penkoa arkistoja, tehdä haastatteluja ja keskittyä kirjoittamaan. Tietokirjailijuus on unelma-ammattini, jossa olisi hyvä kehittyä yhdessä samanhenkisten kanssa.


VILLE KIVISALMI (s. 1982)

Olen 35-vuotias maatalous−metsätieteiden kandidaatti (mikrobiologia). Mikrobiologian maisteriopintoni Helsingin yliopistossa saan päätökseen toivottavasti lähitulevaisuudessa. Mikrobit – erityisesti bakteerit – ovat mielenkiintoinen tutkimuksen kohde, ja siksi tulenkin usein surulliseksi havaitessani ihmisten halun tappaa bakteereja. Kotipaikkani on Helsinki, johon olen muuttanut Tampereelta 15 vuotta sitten. Lapsuusvuoteni vietin kesäpäivän pitäjässä Kangasalla.

Olen verrattain nuori tietokirjailija ja tietokirjallinen tuotantoni on alkutaipaleellaan. Vuonna 2015 julkaisin kollegani kanssa Laboratorion välinehuolto -kirjan ja aiemmin olen ollut mukana tekemässä mm. Mikrobiologian sanastoa ja terveydenhuollon välinehuoltoon liittyviä SFS-käsikirjoja. Yhdistyksen jäseneksi liityin pari vuotta sitten. Haluaisin antaa panokseni Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnan toteuttamiseksi. Uskon, että voisin tuoda uudehkona tietokirjailijana virkistäviä näkökulmia hallitustyöskentelyyn. Minulla on yhdistystoiminnasta ja yhdistyshallinnosta lähes 20 vuoden yhtäjaksoinen kokemus kaikissa yhdistyshallinnon edustusasemissa.

Arkeni täyttää kouluttajan ja konsultin työ. Opetan pääasiassa välinehuoltajia ja välinehuoltajiksi opiskelevia, jotka työllistyvät tavallisesti terveydenhuollon toimintayksiköihin puhdistamaan, desinfioimaan ja steriloimaan kirurgisia instrumentteja ja hoitovälineitä. Lisäksi konsultoin laboratorioalan toimijoita laboratoriovälinehuollon organisoinnissa. Ulkopuolisen työnantajan palveluksessa toimin viimeksi Helsingin yliopistossa Hjelt-instituutissa, jossa työskentelin mikrobiologian ja hygienian laboratorion laboratoriokoordinaattorina ja vs. laboratorion johtajana 20142015.

Vapaa-ajan aktiviteetteihini kuuluvat valokuvaus, kirjanpito, luonnossa liikuskelu, vesiluonnon tutkiminen sekä kemiallisten ja biologisten ilmiöiden ihmettely. Viime aikoina olen ihastunut erityisesti limasieniin. Museoikäisen kirurgisten instrumenttien ja laboratoriotieteellisen välineistön keräily sekä alkuainekokoelman kartuttaminen ovat lähellä sydäntäni.

Toivon, että yhdistyksen kokous voisi huomioida minut syyskokouksessa tehtävissä henkilövalinnoissa tulevalle hallitustoimikaudelle.


PÄIVI KOSONEN (s. 1962)

Kirjallisuustieteen dosentti ja kirjallisuusterapeutti, tietokirjailija.

Olen humanistisiin arvoihin nojautuva monipuolinen toimija kirjallisuuden kentällä. Olen Turussa asuva kirjallisuustieteen dosentti ja aktiivinen kirjallisuusterapeutti. Toimin myös kirjallisuusterapiakouluttajana ja kirjoittajaohjaajana. Tietokirjallisuus ja tietokirjoittaminen niveltyvät eri tavoin toimintaani.

Olen kirjoittanut ja toimittanut kirjallisuuden alan tietokirjoja antiikin omaelämäkerroista brittiläiseen nykykirjallisuuteen. Olen julkaissut myös oppikirjoja, kirjallisia esseitä ja tietoproosaa. Kirjoitan myös tietokirjakritiikkiä verkko- ja printtimediaan.

Opetan ja ohjaan luovaan ja kokemukselliseen kirjoittamiseen perustuvia ryhmiä. Asiantuntemukseni alaa ovat luova omaelämäkerrallinen kirjoittaminen, taidejournalismi, tieteellinen kirjoittaminen sekä luova tietokirjoittaminen. Viime aikoina olen ollut kiinnostunut erityisesti luovan tietokirjoittamisen ohjaamisesta, nuorten ja varttuneempienkin aikuisopiskelijoiden luotsaamisesta tietokirjallisuuden ja tietokirjoittamisen kautta yhteisestä maailmastamme huolehtimiseen.

Olen ollut Suomen tietokirjailijoiden jäsen vuodesta 2004 ja yhdistyksen hallituksessa vuodesta 2015. Olen toiminut myös apurahatoimikunnassa.


 ILKKA MÄKELÄ (s. 1956)

Olen 61-vuotias Seinäjoella asuva ja lukiossa työskentelevä suomen kielen ja kirjallisuuden lehtori, jolla on vaimon lisäksi kolme aikuista poikaa, kaksi lastenlastakin.

Liityin Suomen tietokirjailijoiden jäseneksi 1990-luvun puolivälissä, kun julkaisimme Paula Havasteen, Pirjo Hiidenmaan ja Ari Honka-Hallilan kanssa yhdessä lukion oppikirjasarjan Kieli ja kulttuuri (Otava). Kunnallispoliittisissa luottamustehtävissä olen toiminut vuodesta 1992 alkaen, ollut kolme kautta valtuutettuna ja pitänyt erityisesti kulttuurin ja koulutuksen tehtäviä mieluisina. Olen Seinäjoen kaupunginteatterin hallituksessa, ja minut valittiin keväällä 2017 Suomen teatterit ry:n hallituksen jäseneksi. Olen kirjoittanut myös artikkeleita Seinäjoen teatterin esityksistä ja taiteellisista johtajista.

Suomen tietokirjailijoiden vaalivaliokunnan jäsenyyden ohella aloitin vuoden 2017 alusta Etelä- ja Keski-Pohjanmaan aluevastaavana. Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi olen saanut järjestää tähän mennessä kolme aluetapahtumaa Seinäjoella. Ensi vuonna tavoitteenani on mennä kiintoisien tietokirjailijavieraiden kanssa muillekin laajan alueemme paikkakunnille.

Opettajan tehtävissäni kohtaan päivittäin tilanteita, joissa monipuolisen lukemisen, perusteltujen tietolähteiden ja laajan yleissivistyksen hallinta on eri tavoin saatava uusien sukupolvien voimavaraksi. Tietokirjailijoiden järjestämissä kokoontumisissa mietitään tapoja, joilla erityisesti tuleva nuoriso kasvaisi sähköisen pikakulttuurin paineissakin pitkien ja keskittymistä vaativien tekstien lukijoiksi. Haluan osaltani vaikuttaa Suomessa asuvien ihmisten sivistyksellisten pyrintöjen hyväksi niin, että turvallinen ja luotettava tieto tulisi yhä useamman osaksi ja jalostettavaksikin. Tietokirjallisuuden oma professuuri ja painotukset opetussuunnitelmissa kuvastavat alan kasvavaa merkitystä.

Tietokirjojen lukeminen on lentopallon ohella merkittävä harrastukseni.


RAINER OESCH (s. 1948)

Motto: ”Tietokirjailija on palkkansa ja tunnustuksensa ansainnut. Kamppailu hänen puolestaan on kunniatehtävä, joka on jatkuvaa ja johdonmukaista.”

Ammatillinen taustani on juristin koulutus sekä akateeminen linja. Olen toiminut Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professorina runsaat kymmenen vuotta, erikoisalanani teollis- ja tekijänoikeudet. Eli opettajana ja tutkijana. Ensimmäinen kosketukseni kirjoittajana toimimiseen oli kirjana julkaistu lisensiaatintyöni, joka koski lääkärin vahingonkorvausvastuuta ja sen kattamista vakuutuksin. Väitöskirjani (1993) oli tekijänoikeudesta koskien oikeutta valokuvaan. Myöhemmin olen ollut tekemässä perusteoksia patenteista ja tavaramerkeistä. Lisäksi olen laatinut oikeustieteellisiä artikkeleita alan eri julkaisuihin. Työn alla on kaksi populaarimpaa kirjaa alaltani.

Tutkijavierailuja ulkomaille olen tehnyt eri vaiheissa, mm. immateriaalioikeuksiin keskittyneeseen Münchenin Max Planck Instituuttiin ja Berliinin Humboldt-yliopistoon ja Bristolin yliopistoon. Olen pitänyt ja pidän edelleen esityksiä omalta alaltani. Viime talvena 2016-17 pidin esitykset kahdessa paikallisessa lakimiesyhdistyksessä (Oulu ja Tampere) tekijänoikeudellisesta hyvitysvelvollisuudesta ja kieltokirjeistä sekä luennon ”Kustannus-sopimukset nykyisin”.

Toimin aikanaan jäsenenä 1994-2000 EU:n komission tekijänoikeuden asiantuntijatyöryhmässä.

Nykyisiä luottamustehtäviäni ovat mm. jäsenyydet valtakunnallisessa tutkimuseettisessä neuvottelukunnassa, keskuskauppakamarin liiketapalautakunnassa, Suomen teollisoikeudellisen yhdistyksen ja Suomen tekijänoikeudellisen yhdistyksen hallituksissa.  

Tietokirjailijan aseman tukeminen ja puolustaminen varsinkin nykyisessä digitaalisessa maailmassa on erittäin tärkeätä.

Keinona tähän näen erilaisen vuorovaikutuksen sopimus- ja muiden käytäntöjen kehittämiseksi.


AGNETA RAHIKAINEN (s. 1963)

Jag har varit medlem i Finlands facklitterära författare sedan 2004 och upplever att föreningen gör ett viktigt arbete för att främja villkoren för facklitterära författare.

Jag är född 1963 och arbetar som programchef vid Svenska litteratursällskapet i Finland. Till mitt arbete hör att producera program vid bokmässorna i Göteborg och i Helsingfors. Jag känner väl till det litterära fältet i Finland, men är förstås mest specialiserad på finlandssvensk litteratur. Sedan 2011 är jag medlem i FILI, Center för litteraturexport, och deras delegation och verkar nu som dess viceordförande. Jag är också medlem i programkommittén för Helsingfors bokmässa och har sedan många år producerat Kurs på boken, Suunnista kirjaan på svenska.

Jag är filosofiedoktor i litteratur från Helsingfors universitet och har skrivit en rad litterära biografier. För mitt författarskap har jag prisbelönats av bl.a. Svenska Akademien, Historian ystäväin liitto och Svenska litteratursällskapet i Finland. Min senaste bok Kampen om Edith, nominerades för Kanavapriset 2014 och 2004 fick jag Statens pris för informationsspridning för Johan Ludvig & Fredrika Runeberg – En bildbiografi.

De flesta av mina böcker har utkommit på svenska och finska, och jag medverkar med artiklar i publikationer på engelska, tyska och ryska. Jag fungerar som recensent för skön- och facklitteratur i Finsk Tidskrift och Nya Argus och i Sverige för Samlaren och Respons, och jag anlitats ibland som vetenskaplig granskare vid akademisk utgivning. Jag är en ofta anlitad föreläsare och har varit inbjuden som gästföreläsare vid en rad universitet och kulturorganisationer i Norden och bl.a. i Holland, Storbritannien, Italien och USA. Jag har också en stor erfarenhet av att uppträda i såväl radio som tv.

Mitt modersmål är svenska men jag talar obehindrat också finska och engelska. Jag förstår även norska och danska.


TEUVO V. RIIKONEN (s. 1960)

Olen kotoisin Tuusulasta ja asunut pääkaupunkiseudulla, ulkomailla ja Savonlinnassa. Toimin Mikkelissä Parikanniemisäätiön toiminnanjohtajana. Säätiön kannatusyhdistys kustantaa myös kirjoja ja lehteä. Aikaisemmin olen ollut mm. valtakunnallisen järjestön nuorisotyön johtajana, opettajana, rehtorina sekä kolme kertaa kriisinhallintatehtävissä Syyriassa, Israelissa, Afganistanissa ja Libanonissa. Koulutukseltani olen keskiasteen nuorisotyöntekijä ja teologian maisteri Helsingin Yliopistosta. Rehtorina ollessani toimin Itä-Suomen yliopiston yleisen teologian tutorina.

Luottamustehtäviä on aikaisemmin politiikan kautta 16 vuotta mm. kaupunginvaltuustossa- ja hallituksessa, lautakunnissa, puoluevaltuustossa, Postin hallintoneuvostossa ja puolueen varapuheenjohtajana kuusi vuotta. Osallistuin mm. hallitusneuvotteluihin 2011 koulutus, tiede ja kulttuurityöryhmässä.     

Kirjallinen tuotanto yksin kirjoittajana, kokoomateoksissa ja muissa sisältää 35 teosta. Joukossa on myös yksi kesäteatterinäytelmä. Aiheet liittyvät teologiaan, mutta myös lastensuojeluun, rauhanturvaamiseen ja muihin erikoisaiheisiin. Viime vuosina olen toiminut aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja kirjoittanut ensimmäisen twaarna-kirjan, jossa on 140 merkin minisaarnoja kolmen vuoden ajalta. Lisäksi markkinoin muiden kirjoja sekä kannustan nuoria kirjoittajia.

Olen jäsen vuodesta 2000 asti ja yhdistyksen toiminnassa myös Etelä-Savon alueella. Mikäli minut valitaan hallitukseen, edistäisin omasta kokemuksesta nousevia asioita. Jäsenhankintaa, alueiden tasapuolista kannustamista, sosiaalisessa mediassa vielä aktiivisempaa vaikuttamista ja edunvalvontaa poliittisten kanavien kautta tulisi lisätä. Olin aikaisemmin kerran ehdolla noin viisi vuotta sitten. Jos en tule valituksi, en ala mököttämään, vaan annan tukeni valituille. Jos tulen valituksi, pyrin edistämään koko STIK:n hyvää menestystä.

Valitettavasti vaalipäivänä on työnantajani hallituksen kokous, mutta perjantain illanvietossa todennäköisesti voi kysyä ajatuksia.

Lisätietoja ja CV: www.teuvovriikonen.fi.


TAPIO RISSANEN (s. 1945)

Suomen tietokirjailijat ry:n hallitustyössä kiinnittäisin lisähuomiota erityisesti seuraavaan neljään asiaa:

1.    Tietokirjailijan aseman vahvistaminen kustannussopimuksen myyntitulon jakamisessa painetun kirjan sekä sisällön digitaalisen jakelun osalta.
2.    Kirjan julkaisukynnyksen alentamiseen ja julkaisumuotojen monipuolistamiseen. Kirjan historia osoittaa sen, että julkaisemisen ”portinvartijat”, kustantajat ovat huonoja arvioimaan käsikirjoituksen merkitystä tulevaisuudelle. Tietokirjallisuuden julkaisemistavat ovat kehittyneet hitaasti teknisen kehityksen mukana.
3.    Nostamaan esille koko Suomea arvokkaana kirjoittamisen ja lukemisen alueena. Kehitys on johtanut viime vuosina siihen, että kirjallisesta kulttuurista on tullut kovin Helsinki-keskeinen. Se on vahingollista Suomen tietokirjoittamisen kehityksen kannalta.
4.    Tuomaan esille talouden luoman lisäarvon ratkaisevan merkityksen kulttuurin perustana.

Suomen kouluissa laiminlyödään koko läntisessä arvoyhteisössä sovittuja opetuksen tavoitteita erityisesti talouden osalta. Nuo päätetyt yleistavoitteet ovat:
•    tietopuolisen osaamisen lisäys
•    demokratian, tasa-arvon ja moraalin oppiminen
•    talouden, yrittäjyyden ja ahkeruuden oppiminen

Osaamisen vankka perusta
Monipuolisen, pitkän työuran antamalla tiedolla ja kokemuksella tuon hallitustyöskentelyyn merkittävän lisäarvon nyt murroksen aikana.
•    Monipuolinen työura. Monipuolinen 44 vuoden työkokemus vuodesta 1973 lähtien lehtimiehenä, järjestöjen toimitusjohtajana, yritystalouden professorina, kustantajana ja yrittäjänä.                             
•    Vankka kirjoittajakokemus. Tietokirjailijatyöni alkoi vuonna 1985 Kuopion Yliopiston yritystalouden professorina. Teoksia on ISBN numeroinnin mukaan 44, niiden yhteinen sivumäärä on lähes 18 000.
•    Kokemus myös päätoimisen tietokirjailijan tiukasta elämästä.
•    Kosketus kustantamiseen, osakkaana vuodesta 1985.
•    Kahden kauden kokemus Suomen tietokirjailijoiden hallituksen jäsenenä, kun järjestö oli nuori ja budjetti pieni.
•    Kirjoitan jatkuvasti. Tuoreimpina, 2016 ilmestynyt teos: Talouden horjuvasta kaaoksesta talouden hallintaan (käsittelee globaalia ja Suomen taloutta) sekä 2017 Yrittäjyys on täyttä elämää (oppikirja peruskoulun yläasteelle ja ammattikoulutukseen)
•    Nyt on aikaa. Minulla on nyt aikaa hallitustyöskentelyyn. Kirjoitan väljällä aikataululla uutta kirjaa globaalista taloudesta.


ANNAMARI SAURE (s. 1960)

Olen äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Lahdesta. Työskentelen Mukkulan peruskoulussa yläkoulun opettajana. Olen toiminut opettajana yli kolmekymmentä vuotta. Opetustyön ohella olen kirjoittanut oppi- ja tietokirjoja. Ensimmäinen oppikirjani ilmestyi vuonna 1993, minkä jälkeen olen ollut mukana erilaisissa kirjoittajatyöryhmissä ja tehnyt kaksi oppikirjasarjaa ja muita oppimateriaaleja, myös sähköisiä. Oppimateriaalien laatimisen lisäksi olen kirjoittanut myös yleisiä tietokirjoja, joista uusin esittelee kaunokirjailijoiden työtä ja työtiloja.

Olen myös järjestöihminen. Olen ollut mukana Äidinkielen opettajain liiton toiminnassa erilaisissa tehtävissä, muun muassa hallituksessa, julkaisuryhmässä ja pedagogisen lehden Virkkeen toimitusneuvostossa, jonka jäsen olen edelleen. Suomen tietokirjailijoiden Lahden aluetoimikunnan vetäjä olin vuodesta 2003 vuoteen 2007. Pidänkin Suomen tietokirjailijoita yhtenä tärkeänä ammatillisena viiteryhmänäni.