Hyvää alkanutta syksyä, Kaakonkulman tietokirjailijat!

Mikä on ollut niin perin laitonta, moraalitonta ja kauhistuttavaa?

Syksyn ensimmäinen tapaamisemme on Lappeenrannassa perjantaina 15. syyskuuta. Kello 17.30 alkaa yleisötilaisuuteemme Isossa Kristiinassa (Kaivokatu 5), Lappeenrannan kirjaston väistötilojen monitoimitila Ollissa.

Tilaisuudessa tietokirjailija, historiantutkija, Suomen historian dosentti Marko Tikka kertoo tuosta niin laittomasta ilmiöstä eli paritanssista. Marko Tikka kertoo esitelmässään suomalaisten suhteesta paritansseihin ja sota-ajan 1939-1944 tanssikiellosta. Hän sai tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2020 yhdessä Seija-Leena Nevalan kanssa teoksesta Kielletyt Leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948 (Atena).

Yleisötilaisuuden jälkeen siirrymme omalla tietokirjailijaporukallamme illanviettoon kera mielenkiintoisten keskustelujen ja iltapalan ravintola Rossoon, joka myös sijaitsee Isossa Kristiinassa.

Ilmoittautumiset Rosson ruokailu- ja keskustelutilaisuuteen Ulla-Maija Sieviselle 12.9. mennessä osoitteeseen umsievinen@gmail.com.

Kun tanssimisesta tuli rikos

Joulukuussa 1939 tanssimisesta tuli rikos. Tavallisista huvittelunhaluisista ihmisistä tehtiin rikollisia, joita sakotettiin ja jopa passitettiin vankilaan. Sotaa käyvän maan poliisi ja oikeuslaitos jahtasivat kaupungeissa ja maaseudulla tanssikiellon rikkojia.

Kaksi tanssijaa menetti henkensä ratsioissa, ja arviolta viittätoista tuhatta suomalaista  – etenkin nuoria naisia – rangaistiin tanssimisesta. Morsiusparikin tuomittiin omissa häissään tanssimisesta.

Elokuvia sai katsella, puhetilaisuuksia pitää, jopa juoda alkoholia – mutta mikä tanssista teki niin vaarallisen, että se oli kiellettävä? Maailman mittakaavassakin poikkeuksellinen tanssikielto oli seurausta vuosikymmeniä kestäneestä tanssin vastustamisesta.

Marko Tikka arvioi tanssikiellon syitä ja seurauksia. Tanssiminen oli polttopiste, joka yhdisti niin nuoriso- ja työväenliikkeen kamppailun uusista jäsenistä, käsityksen isänmaallisuudesta kuin sen, kenellä on valta päättää naisen kehosta.
Tanssikiellon historia on tunteiden historiaa. Seuraukset kantoivat pitkälle sodanjälkeiseen aikaan,  aina lavatanssien kultakauteen saakka.

Alkusyksyn iloisin terveisin ja tervetulon toivotuksin

Ulla-Maija Sievinen
Tietokirjailija, FM
Suomen tietokirjailijat ry:n Kaakonkulman aluevastaava
umsievinen @ gmail.com
050 574 3299