Suomen tietokirjailijat on antanut lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta tekijänoikeuslain uudistamiseksi

Suomen tietokirjailijat ry katsoi lausunnossaan monien muiden tekijöitä ja oikeudenhaltijoita edustavien järjestöjen tapaan, että tekijänoikeuslakiin kaavaillut muutokset eivät vastaa tekijänoikeusdirektiivin tarkoitusta tekijöiden aseman parantamisesta, vaan monin paikoin jopa heikentäisivät sitä entisestään.

Vaadimme, että lakiesitysluonnos valmistellaan uudelleen ja sitä tulee muuttaa olennaisilta osin vastaamaan direktiivin sanamuotoa ja tarkoitusta. Tekijän aseman parantamista koskevista direktiivin vaatimuksista, kuten asianmukaisesta ja oikeasuhteisesta korvauksesta, avoimuusvelvoitteesta ja peruutusoikeudesta tulisi säätää Tekijäfoorumin ehdotusten ja pykälämuotoilujen mukaisesti.

Kokonaisuutena lakiesitys heilauttaa direktiivissä saavutettua eri intressitahojen välistä tasapainoa tekijöiden ja oikeudenhaltijoiden kannalta kestämättömään suuntaan painottaen lähinnä teosten käyttäjien intressejä, teosten saatavuutta ja yleistä etua tekijöiden oikeuksien kustannuksella. Lakiesitys on toteutettu kautta linjan ilman asianmukaisia vaikutusten arviointeja ja perusoikeuspunnintaa. Erityisesti tekijöiden omaisuuden suojan ja sananvapauden toteutuminen on sivuutettu kokonaan. Lakiehdotusten vaikutukset käsitellään ylimalkaisesti eikä tutkimustietoon perustuvia arvioita esitetä.

Keskeisinä teemoina ja huolenaiheina yhdistys nosti lausunnossaan esiin mm. seuraavia:

• Ehdotus direktiivin edellyttämää huomattavasti laajemmasta opetus- ja tutkimuskäyttöä koskevasta tekijänoikeuden rajoituksesta, joka toteutettaisiin sopimuslisenssin sijasta pakkolisenssin nojalla, mitä direktiivi ei suinkaan edellytä. Toteutuessaan tämä merkitsisi Kopioston teosten opetuskäytöstä keräämien kopiointikorvausten romahtamista ja siten yhdistyksen myöntämien apurahojen määrän vähenemistä.
• Tekijöiden sopimusaseman parantamiseksi tarkoitettujen direktiivin 18–23 artiklojen voimaansaattaminen puutteellisesti, minimitasossa, paikoin virheellisesti ja jopa direktiivin sanamuodon ylittäen tekijän vahingoksi. Keskeistä on, että direktiivi edellyttää säätämistä tekijöiden oikeudesta asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen. Nyt tätä ei lakiesityksessä tapahdu.
• Ehdotukset tekijänoikeuslain kustannussopimuksia koskevien pykälien poistamiseksi ja päivittämiseksi. Ehdotukset pykälien modernisoimiseksi eivät kaikilta osin ole onnistuneita ja poistettavilla pykälillä, etenkin 33 §:llä, on merkitystä kustannustoiminnassa edelleen sen sisältäessä tärkeitä kustantajalle kuuluvia velvollisuuksia. Katsoimme, että kustannussopimuksista tulee säätää Suomen Kirjailijaliiton ja Finlands svenska författareförening rf:n kanssa yhdessä laatimiemme ehdotusten ja pykälämuotoilujen mukaisesti.
• Direktiiviin sisältymättömät pykäläehdotukset koskien tekijän oikeutta rinnakkaistallentaa kirjoittamansa tieteellinen artikkeli sekä työantajalle jäävä ei-yksinomainen käyttöoikeus työsuhteessa luotuun teokseen. Ehdotukset kaventavat tekijöiden sopimusvapautta ja kajoavat syvälle tekijöiden perusoikeuksiin. Ehdotukset on tehty huolestuttavan puutteellisesti ja kevyillä perusteilla ilman asianmukaista vaikutusten arviointia, perusoikeuspunnintaa tai selvitystä eri ammattiryhmien työsuhdetekijänoikeudellisen aseman eroista, vaikka toteutuessaan niillä olisi suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Suomen tietokirjailijoiden lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 184 §:n muuttamisesta.