Warelius-palkinnot Jaakko Hämeen-Anttilalle ja Leena Laulajaiselle

Leena Laulajainen. Kuva: Mari Koskinen.

Jaakko Hämeen-Anttila. Kuva: Jari Loisa.

Suomen tietokirjailijat ry:n Warelius-palkinnot on myönnetty vuonna 2011 professori Jaakko Hämeen-Anttilalle ja äidinkielenopettaja FM Leena Laulajaiselle. Warelius-palkinto on suuruudeltaan 12 000 euroa. Hämeen-Anttila sai palkinnon TIETOKIRJA.FI-tapahtuman avajaisissa Helsingissä 25. elokuuta ja Laulajainen Vanhan kirjallisuuden päivien avajaisissa Sastamalassa 1. heinäkuuta.

Jaakko Hämeen-Anttila (s. 1963, asuu Vantaalla) on toiminut vuodesta 2000 Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professorina. Hän on kirjoittanut lukuisia tietokirjoja islamin eri ilmenemismuodoista ja kulttuurihistoriasta. Lisäksi hän kääntänyt kymmeniä teoksia arabiasta, persiasta ja akkadista, yksi näistä on Koraani. Syksyllä 2011 häneltä ilmestyy (yhdessä Inka Nokso-Koiviston kanssa) arabialais-islamilaisen tieteen historia Kalifien kirjastossa.

Leena Laulajaisen (s. 1939, asuu Helsingissä) tuotantoon kuuluu esseistisiä kulttuurihistoriallisia teoksia sekä lasten tietokirjoja, joista uusin on Metsän mesikämmen: lasten karhukirja (2010), sekä lukuisia äidinkielen oppikirjoja ja lukemistoja. Oppimateriaalisarjassa Matka kieleen (1973–1989) hän oli päätekijänä.

Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen. Warelius-palkinto on Suomen tietokirjailijat ry:n merkittävin tunnustus.

Suomen tietokirjailijat ry:n palkintoperustelut ovat seuraavat:

JAAKKO HÄMEEN-ANTTILA
Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila on arvostettu tutkija, opettaja ja tietokirjailija. Hänen kirjallinen tuotantonsa on laaja ja monipuolinen. Hämeen-Anttilan teosten joukossa on useita islamin historiasta Muhammadista nykypäivään saakka kertovia teoksia sekä islamin peruskäsitteitä kuten sunnilaisuutta ja shiialaisuutta selvittäviä kirjoja. Tällaisia ovat muun muassa Islamin käsikirja, Islamin monimuotoisuus ja Johdatus Koraaniin.

Nykymaailmassa on tavattoman tärkeää tarjota kansalaisille luotettavaa tietoa niin islamin uskonnon kuin arabikulttuurin peruspiirteistä. Ne auttavat esimerkiksi ymmärtämään, mitä on uutisvirrasta nousevien sanojen kuten jihad eli pyhä sota, fundamentalismi ja terrorismi taustalla. Samaa asiaa tukevat Hämeen-Anttilan suomentamat Koraani ja Gilgamesh-eepos. Hämeen-Anttila on suomentanut suuren määrän myös arabiankielistä runoutta, satuja ja tarinoita.

Jaakko Hämeen-Anttila on ahkera ja suosittu kommentaattori ja luennoitsija sekä maltillinen ja huumorintajuinen, syvällisesti asioihin perehtynyt keskustelija.

Suomen tietokirjailijat ry palkitsee hänet ihmisten keskinäistä ymmärtämystä lisäävänä ja maailmanrauhaa rakentavana tietokirjailijana, joka liikkuu suvereenisti kirjallisuuden monilla kentillä.

LEENA LAULAJAINEN
FM Leena Laulajaisen erityisala on kotimainen kirjallisuus. Parhaiten hänet tunnetaan lasten- ja nuortenkirjailijana, mutta hänellä on ollut myös laaja äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjatuotanto.

Laulajaisen toistasataa nimikettä sisältävä tuotanto sijoittuu pitkälle aikajänteelle: ensimmäinen kirja on 1970-luvun puolivälistä, uusin kirja ilmestyi viime vuonna. Paljon käytettyjä peruskoulun oppikirjoja, joiden laatimisessa Laulajainen on ollut mukana, ovat olleet muun muassa Kieli ja viesti, Kielitaito, Kirjoittamisen avain, Äidinkielen avain, Lukemisen avain sekä Matka kirjallisuuteen.

Laulajaisen satukirjoissa seikkailevat monenlaiset eläimet, ja tekstissä ilmenee monin tavoin lämmin kiinnostus luontoon ja kuvituksessa estetiikan arvostus. Nuorten lukijoiden maailmankuvaa Laulajainen on syventänyt erityisesti Lappiin ja muuallekin pohjoiseen ympäristöön sijoittuvilla, fantasiaa ja myyttejä sisältävillä tarinoillaan.

Laulajaisen teksteissä näkyy myös kiinnostus maamme itäpuolisiin alkuperäiskansoihin. Tästä kertoo teos Marilaiset, laulun ja uhritulien kansa (1995). Laulajaisen uusin kirja, Metsän mesikämmen: lasten karhukirja (2010) on oiva esimerkki tietokirjasta, johon kirjoittaja biologisten perustietojen ohella koonnut monipuolisen kulttuurihistoriallisen paketin maamme kansalliseläimestä.

Leena Laulajainen kuuluu niiden tietokirjailijoiden joukkoon, jotka eivät tyydy pysymään jossakin rajatussa kategoriassa. Sen sijaan hän kirjoittamisen iloa tuntien ja sitä myös lukijalleen välittäen seikkailee teoksissaan niin tieto- kuin kaunokirjallisuuden kentillä lisäten lukijoidensa tiedon määrää ja ilmaisun taitoa.


Warelius-palkinto on nimetty Antero Wareliuksen (1821–1904) mukaan. Häntä pidetään ensimmäisenä varsinaisena suomenkielisenä tietokirjailijana. Wareliuksen tuotantoon kuuluvat mm. Enon opetuksia luonnon asioista (1855–1856), Kertomus Tyrvään pitäjästä 1853 sekä Saatanto Tuonelaan eli ilmoitteita miten meikäläiset kuolleenkorjaustavat ovat muodostuneet (1861).

Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakuntaan kuuluvat vuonna 2011 puheenjohtajana Anna Kortelainen sekä jäseninä Tadeusz Aniszewski, Satu Itkonen, Matti Leinonen ja Olli Löytty.

Warelius-palkinto on jaettu vuodesta 1985 alkaen. Sen ovat saaneet mm. Antti Eskola, Risto Isomäki, Elina Haavio-Mannila, Martti Häikiö, Anto Leikola, Kai Linnilä ja Kaari Utrio, Pertti Rajala, Pertti Virtaranta ja Seppo Zetterberg.