Oppikirjailija Titta Putus-Hilasvuori

Pitkän uran opettajana tehnyt Titta Putus-Hilasvuori on oppikirjailija, joka tunnetaan erityisesti historian ja yhteiskuntaopin oppikirjojen tekijänä. Hänet palkittiin yhdessä Merete Mazzarellan kanssa vuoden 2017 Warelius-palkinnolla laajasta ja korkealaatuisesta tietoteostuotannosta ja merkittävästä vaikutuksesta suomalaiseen tietokirjallisuuteen.

Titta Putus-Hilasvuori, kuinka sinusta tuli oppikirjailija?
Kustannustoimittaja pyysi minut mukaan ja innostuin. Onneksi minua on sittemmin pyydetty uusiin hankkeisiin ja olen saanut jatkaa nämä vuosikymmenet. Kirjatyöryhmässä toimiminen on opettanut valtavasti asioita: mm. opetussuunnitelman tarkkaa tutkimista, eri kouluasteilla opettamista ja historian ja yhteiskuntaopin opetuksen osa-alueiden painotuksia. Lisäksi olen tutustunut alan tutkimukseen oppikirjatyön ansiosta.

Minkälaisia kirjoja kirjoitat?
Olen tehnyt sekä peruskoulun että lukion historian ja yhteiskuntaopin oppikirjoja erilaisissa työryhmissä. Oppikirjoihin liittyy nykyisin myös aina sähköinen materiaali. Lisäksi olen tehnyt radioon opetusohjelmien käsikirjoituksia, historian dokumenttikokoelman koululaisille ja historian tilastojulkaisun opetuskäyttöön.

Minkälaista kirjallisuutta luet?
Luen oman alani kirjallisuutta ja historian eri aikakausia kuvaavaa kaunokirjallisuutta. Juuri nyt luen Pajtim Statovcin kirjoja, koska olen lähdössä syksyllä Albaniaan tutustumaan maan historiaan ja kulttuuriin.

Miten kirjasi syntyvät?
Oppikirjatyön lähtökohtana on aina kulloinkin voimassa oleva opetussuunnitelma, uusin historiantutkimus ja muuttuva maailma ympärillämme. Oppikirjailijan työ on aina ryhmätyötä. Ryhmässä on eri puolilta maata kotoisin olevia ja erilaisissa kouluissa opettavia kollegoita. Lisäksi työryhmissä on alan huippuasiantuntijoita, historian ja yhteiskuntatieteiden tutkijoita, jotka tuovat keskusteluumme uusimmat painotukset. Hyvä oppikirja syntyy yhdessä asioita jäsennellen. Kirjoitustyö tapahtuu työn ohella iltaisin ja viikonloppuisin.

Mitä oppikirjailijana toivot?
Toivon, että oppikirja säilyttää paikkansa luokassa ja opiskelijoiden käsissä. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat oppimisessa välttämättömiä toimintoja. Lisäksi toivon keskustelua historian ja yhteiskuntaopin asemasta koululaitoksessamme.

Millaisena näet oppimateriaalien tulevaisuuden?
Kirja säilyttää paikkansa. Lisäarvoa ja ajankohtaisuutta tulee sähköisestä materiaalista: kuvista ja äänitteistä, uutisista, asiantuntija-artikkeleista ja henkilökuvista.

Kuinka oppikirjailija pärjää?
Oppikirjoja tehdään opettajan työn ohella. Oppikirjailijat ovat opettajia ja tutkijoita, jotka saavat toimeentulonsa toimestaan maksettavasta palkasta. Tekijänkorvaukset ovat kerran vuodessa maksettava lisä. Taloudellisia asioita enemmän motivoi itse työ opetuksen ja opiskelijoiden hyväksi.

Sait juuri Warelius-palkinnon ansioistasi oppikirjailijana. Miltä tällainen huomionosoitus tuntuu?
Arvostan suuresti saamaani palkintoa ja ajattelen sen kuuluvan myös työryhmille, joissa olen toiminut. On hienoa, että oppikirja saa näin huomiota myös tietokirjana. Toivon, että oppikirjan asemasta opetuksessa ja oppimisessa keskustellaan.

Millainen on mielestäsi hyvä oppikirja?
Hyvä oppikirja on selkeä ja ymmärrettävä sekä motivoi ja innostaa opiskelijaa. Hyvässä oppimateriaalissa – tekstissä, kuvissa ja esimerkiksi tilastoissa – esitellään useita eri näkökulmia ja tuodaan esiin ajankohtaisia teemoja ja kiistakysymyksiä pohdittavaksi. Nuoret tarvitsevat tietoa ymmärtääkseen tätä ”totuuden jälkeistä aikaa”.

4.8.2017