Tietokirjailija Tuomas Muraja

Tuomas Muraja. Kuva: Pertti Nisonen

Tuomas Muraja on tietokirjailija ja toimittaja, jonka viimeisin teos Faktat tiskiin! kertoo faktantarkistuspalvelu Faktabaarin syntytarinan. Valeuutisen voi Murajan mukaan tunnistaa mm. siitä, että uutinen vaikuttaa liian hyvältä, kirjoittajaa tai lähteitä ei ole merkitty tai juttua varten ei ole haastateltu monipuolisesti eri tahoja. Tällä hetkellä hän kirjoittaa journalistista tietokirjaa perustulokokeilusta.

 

Tuomas Muraja, kuinka sinusta tuli tietokirjailija?
Ryhdyin kirjoittamaan kirjakäsikirjoitusta tosissani vuonna 2013. Jouduin silloin irtisanotuksi Turun Sanomista, jossa olin työskennellyt yli kymmenen vuotta ulkomaantoimittajana ja Brysselin-kirjeenvaihtajana. Uudessa tilanteessa oli aikaa avata jälleen päiväkirjat kriisinhallintakokemuksistani Afganistanissa, ja päätin tarjota tekstiäni kustantajalle.

Minkälaisia kirjoja kirjoitat?
Ulkopolitiikka ja EU kiinnostavat, joten tähän asti teokseni ovat käsitelleet niitä. Ensimmäinen kirjani oli tosin elämäkertateos veneurheilun moninkertaisesta maailmanmestarista Stig-Olof Fagerströmistä.

Miten kirjasi syntyvät?
Olen journalisti ja tottunut kirjoittamaan nopeasti. Työstän ensin aihion, jonka pohjalta varsinainen kirjoitusprosessi ja uudelleenkirjoittaminen alkavat. Sanomalehtimiehenä minulle on tärkeää, että tekstiäni editoivat useat toimittajat. Siksi kaltaiselleni tietokirjailijalle hyvä ja pedantti kustannustoimittaja on kaikki kaikessa. Minulla onkin ollut kunnia ja onni saada työskennellä ilmiömäisen Tammen Iiro Kuuranteen kanssa. Kustannustoimittajat ansaitsisivatkin saada suurempaa arvostusta, kuin heille tällä hetkellä suodaan. Eläkööt käsittelevät toimittajat!

Minkälaista kirjallisuutta luet?
Luen paljon tietokirjoja. Ihailen muiden muassa Heikki Aittokoskea ja Tuomas Mustikaista. Kaunokirjallisuudessa minua viehättävät tällä hetkellä äkkiväärä proosa ja lyriikka. Jos nimiä pitää heittää, ensiksi tulevat mieleeni Juha Seppälä ja Harri Nordell.

Minkä tietokirjan olisit halunnut itse kirjoittaa?
Pidän kaikenlaisten listojen laatimisesta. Siksi Ben Schott: Schottin sekalaiset.

Millaisena näet kirjan tulevaisuuden?
Kirja on ainutlaatuinen ja näppärä käyttöliittymä. Vaikka olen pitkään toiminut lähinnä verkossa ja faktantarkistuspalvelu Faktabaarissa, kansiin nidottu kirja pitää yhä pintansa ja uskottavuutensa. Digitaalisuus tuo mahdollisuuksia, ei uhkia. Paperille painettu sana merkitsee edelleen valtavasti. Se jää historiaan, ei bittiavaruuteen.

Julkaisit tammikuussa teoksen Faktat tiskiin! Suomalaisen faktantarkistuksen käsikirja, jossa kerrot faktantarkistuspalvelu Faktabaarin syntytarinan. Mistä valeuutisen voi tunnistaa?
Jos uutinen on liian hyvä ollakseen totta, se harvoin pitää paikkansa. Otsikoinnin lisäksi pitää kiinnittää huomiota siihen, onko tekstille nimetty kirjoittajaa, onko kirjoittaja käyttänyt lähteitä, onko hän haastatellut monipuolisesti eri tahoja ja niin edelleen. Valheellisia kuvia on helppo tarkistaa nykyään eri hakupalveluiden avulla. Kannattaa kysyä, mikä motiivi uutisen tekijällä on ja kuka hyötyy sen levittämisestä.

Mitä on työn alla juuri nyt?
Olen niitä harvoja freelancer-toimittajia, jotka ovat mukana perustulokokeilussa seuraavat kaksi vuotta. Aikomuksenani on kirjoittaa journalistinen tietokirja kokemuksistani kokeilun aikana. Samalla haastattelisin muita perustuloon osallistuvia sekä perustuloajatuksen takana olevia poliitikkoja ja virkamiehiä. Sosiaalipolitiikka on usein kirjoitettu vaikeaksi hallintokieleksi, jotta se saisi arvostusta muiden politiikkalohkojen rinnalla. Tärkeää olisi avata konkreettisesti, mitä veroton perustulo tarkoittaa, miten etuudet ovat tulleet osaksi kaikkien ihmisten arkea. Kyse ei ole enää köyhäinavusta, eikä siihen pitäisi liittyä enää häpeää.

24.5.2017